Kuun kaunis kajastus
heijastuu järveen
tyyneen kiiltävään
virtaan
Pisara
putoaa vihreän lehden päältä
hitaasti
rikkoen tyynen
kiiltävän pinnan
saa aikaan komean ympyryän
joka katoaa aallon alle
kauas
pohjaan asti
iskeytyy kiveen
karille
hylylle
Hyllylle lasken simpukan
jonka nostin
kaukaa
pohjasta asti
jossa pisara
kiiltää kauniisti
ikuisesti
ikuisen loppuun saakka
Kuu heijastuu hiuksillesi
saa aikaan ikuisuuden
loputtoman hymyn
kasvoiltasi kasvoilleni
sanaakaan sanomatta
huuliltasi
huulilleni
hiljaa heijastuu
kuun valo
joka olet sinä
ikuisesti.