Halusin nähdä sut, vaikka väkisin
Tiesin että lähtisit
Elit elämäsi turhaan
Nyt päättyy tiesi
Kuka tietää, vaikka oma polkuni luoksesi veisi
Jos se vain kestäisi
Itkin vuoksesi
Kuulin huokaukses
Otin sua kädestä
Se vapisi kuin pelosta
Ehkä pelkäät kuolemaa
Sä huusit pelasta
Huusit pelasta
kertosäe:
Pääsit maailmaan uuteen
Ehkä sun on parempi siellä, tiellä josta ei ole pääsyä takaisin
Pysyit mun mielessä
Muistin vain naurusi
Olin yksin
Aivan yksin
No onko ikävä?
Ikävöitkö kaikkee, mikä jäi mikä puuttuu,
mihkä viereltäsi uupuu?
Et oo sitä saamassa takasin, vaikka
kuinka yrittäisit jää sun niskallesi taakka.
Ootko ystävällinen ja annat sen olla?
Sun täytyy antaa, et haluu olla minkään orja.
Ootko kärsivällinen, kestääkö polla?
Sen täytyy kestää turhaan pelkäät, vaikket kestä olla.
Sano mitä täytyy, älä kainostele.
Pöydät vielä kääntyy, mutta älä valehtele.
Oot liikaa antanu ja saanu liian vähän.
Oot taakkaa kantanu sä sammut vielä tähän.
Älä sitten väitä, etten varottanu, oot saanu
varotuksen sanani ja siitä sakottanu.
Älä sitten väitä, etten varottanu, oot saanu
varotuksen sanani ja siitä sakottanu!
kertosäe (2x)