Ompas siitä kauan, ku tänne on käyny kirjottamassa..
Kaikkee on tällä välillä tapahtunu. On saanu kokee ilon ja surun hetkiä.
Iloja ollut onneksi hieman enemmän, mutta silloin kun sai suru-uutisia, niitä myös tuli, hieman liikaakin. Jouduin menettämään kaksi tärkeää ihmistä, toisen kanssa saanut reissuta Venäjällä (isoeno siis), toisen kanssa oli kolme vuotta solukämppiksinä ja muutenki läheisiä, koulun ulkopuolellakin. Nyt kuitenkin joutui heille sanomaan hyvästit, eikä sitä vieläkään uskoisi, varsinkaan kun joutui ystävänsä menettämään noin hirveellä tavalla, kun ei kerennyt kertoa kuinka tärkeä hän oli.
On saanu myös löytää jotain ihanaa, mutta se on hieman kaukana tavoittelemattomissa, mutta kuitenkin niin lähellä. Ku tietää ettei mitään voi tehä, mutta silti mieli tekis jotai tehä.. On se vaa nii vaikeeta.. No aika näyttää kaiken, samalla se kultaa muistot kaikesta hyvästä ja pahasta.