IRC-Galleria

"Taru newfoundlandinkoiran synnystä

Siellä, missä valtameren aallot murskautuvat kuohuvana vaahtona rantakallioihin,
syntyi tämä taru.
Tarina kertoo siitä, kun Jumala eräänä päivänä tarkasteli aikaansaannoksiaan.
Hän katseli myrskyjen eristämää saarta, jolla asui pieni kalastajakansa. Nämä karaistuneet ihmiset taistelivat urhoollisesti armotonta luontoa vastaan, mutta talven kylmyys ja luoksepäästämättömät rannat vaativat veronsa ihmishenkien muodossa. Siitä huolimatta nämä ihmiset pysyivät sitkeästi saarellaan. Jumala katseli näiden ihmisten puuhia ja hänen kävi sääliksi heitä. Luoja mietti, kuinka hän voisi lievittää heidän kärsimyksiään. Hän etsi luomakunnastaan sellaista eläintä, joka sopisi tähän tarkoitukseen, mutta hän ei löytänyt sopivaa. Siksi hän päätti luoda uuden eläimen. Hän otti karhun rungon. Vahva luusto sopi hyvin väsyttävän kovaan työhön ja paksu turkki suojeli kylmyyttä vastaan. Jumala päätti kuitenkin pehmentää luomustaan hylkeen rungon muodolla, jotta se pystyisi paremmin uimaan ja liukumaan sujuvasti aaltojen harjalla. Jumala loi katseensa merelle ja havaitsi siellä delfiinejä, jotka eloisasti ja uteliaina seurasivat laivoja. Niiden ystävälliset pienet silmät paljastivat iloisen eläimen, joka rakasti ihmisiä niin paljon, että oli tarvittaessa valmis pelastamaan heidän henkensäkin. Jumalan ihmeellisen luomisvoiman ansiosta syntyi vähitellen komea säihkyväturkkinen eläin, joka oli samalla sekä kookas että pehmeä.
Mitä tämä luomus tarvitsi vielä, jotta se olisi aina uskollinen, jotta se voisi elää ihmisten
kanssa ja jotta se olisi tarvittaessa valmis uhraamaan henkensä ihmisen puolesta?
Jumala antoi tälle luomukselleen koiran sydämen ja silloin ihme oli täydellinen.
Siitä hetkestä lähtien on ihmisillä ollut rohkea, voimakas ja uskollinen seuralainen.
Newfoundlandinkoira."