IRC-Galleria

Tiistaina synttärit. 27 vee.
Se on kolmea vuotta vajaa kolmevitunkymmentä.
Kylläpä taas ahistaa.

Onko nyt oikeasti niin, että takatukat, eli mulletit on tulossa taas muotiin? Ja naisilla varsinkin? Täällä galtsussa olen törmännyt turhankin usein tuohon ilmiöön ja rupesi kertaheitolla ahdistamaan. Silloin, kun minä olin nuori (kuulostaa ikälopulta, I know) oli myös muotia se helevetin viipoke tuolla niskassa, muistaakseni sitä silloin kutsuttiin homohoukuttimeksi, onko se muodissa sitten seuraavaksi? Viva la neonvärit, vyölaukut ja purjehduskengät kanssa.

Ja ennenkuin joku seksuaalisen vähemmistön edustaja rupeaa kirvestä teroittamaan, kun käytin sanaa HOMOHOUKUTIN, ilmoitettakoon, että tuo ei suinkaan ole minun keksimäni sana ja kuten kaikki minun ikäiseni varmaan muistavat, oli tuo sana ahkerassa käytössä silloin epäilyttävällä 80-luvulla.

Nyt on lego revitty suusta ja valoa pilekottaa tunnelin päässä. Ei se sattunukaan yhtään, vaikka olin ihan tryffelit pöksyissä siellä hammaslääkärin odotushuoneessa. otin hampaan jopa muistoksi ja heiluttelen sitä silloin tällöin äitini nenän edessä ja äitiä ällöttää:D

Asiaan:
Tämänkertainen purnauksen aiheeni on jo vanha tapaus, mutta jotenkin on jäänyt kaihertamaan. Varsinkin kun tuon epämiellyttävän muiston takana oleva henkilö pompahtaa silmilleni täällä galleriassa tämän tästä.

Siis kun olin raskaana, kuulin eräältä työtoveriltani, että eräs toinen työtoverini (jos arvon neitokaista voi "toveriksi" kutsua) oli arvuutellut innoissaan mikä mahtaa olla syntyvän lapsen ihonväri. Eipä silti, minä en mikään rasisti ole, mutta tuon naikkosen en soisi edes katsoa samaan ilmansuuntaan, missä rakas poikani oleilee.

Tässä asiassa mua vituttaa se, että tuo liimaahaisteleva hiivapallo ei ole millään muotoa oikeutettu antamaan minkään valtakunnan lausuntoja jälkikasvustani (tuolloin syntymättömästä jälkikasvustani) selkäni takana, saati läsnäollessani. Ei varsinkaan, jos itse on ns. lowlife scumbag, joka dokaa duunivuoroissa, soittelee vähäisille kavereilleen firman laskuun sillävälin, kun teettää muilla omat duuninsa. Siispä kerrottakoon tässä ja nyt kaikille muillekin, jotka luulevat, että kaikki ovat tummaihoisia heti, kun lähdetään armahan kotomaamme rajojen ulkopuolelle, että:

MUN LAPSI, MUN BISNES.

...miksi pienet lapset ei voi vaan heti nukahtaa, kun ne vie omaan sänkyyn...? *huoh*......

Teille kaikille arvosteleville kirjastotätien näköisille tekopyhille argentiinalaisen puuhevosen persesilmille haluaisin nyt raottaa hieman sanaista arkkuani. Ajat muuttuvat, muutu sinäkin.

Mä olen erittäin kyllästynyt saamaan pelon-ja säälinsekaisia katseita teiltä kaupassa ja kadulla, kun olen liikenteessä rakkaan poikani kanssa. Jo raskausaikana mua tuijoteltiin kaupassa päästä varpaisiin monttu auki ja varmaan rukoiltiinkin, kun käänsin selkäni.
Se, että minulla on (todella rumia) tatuointeja, tummanpuhuvia vaatteita, mustat hiukset ja nenässä nappi, EI tarkoita sitä, että jahka saan lapseni ja kauppakassit roudattua kotiini (lue:helvetin porttien sisäpuolelle, saatanan esikartanon ylimmän kerroksen kaksioon), minua odottaa siellä vaaleatukkainen neitsyt sekä putkikassillinen vikiseviä pikkueläimiä, jotka sitten Damien Thornen vaivuttua kirottujen painajaisten valtakuntaan, uhraan luistimella Saatanalle.

Huvittavaa ja myös raivostuttavan pöyristyttävän irskottavaa on se, että laitoin pojastani sen kuvan tänne galleriaan, missä sillä on pääkallotutti ja Ramones-paita päällä, kun sitten yksi pullantuoksuinen kotihengetär tulee kommentoimaan, että "En halua mitenkään arvostella tai tuomita, mutta en kyllä omalle lapselleni laittaisi". Taisipa tytsy sittenkin hieman arvostella ja tuomita, mitä muutakaan tuo on? Eikä tuo ollut ainoa tuonsuuntainen kommentti....

Onko minun siis oikeasti teidän kaikkien maailman äitien mielestä muututtava tylsäksi, jos minusta tulee äiti? Onko mun oikeasti ruvettava pukeutumaan johonkin v*tun tuulipukuun, että mä saan rauhassa työnnellä lastenvaunuja? Onko mun poistettava hiusväri päästäni, jotta voin kulkea tuolla maantienvärinen rasvoittunut kuontalo päästäni roikkuen? Heitänkö kaikki meikkini roskiin, sillä nythän olen äiti ja minun on tietentahtoen näytettävä siltä, kun olisin juuri noussut veneen alta? Astelenko takaisin vaatekauppoihin tummanpuhuvat vaatteet kassissa ja kysyn, josko voisin vaihtaa ne joihinkin äidillisiin pastellisävyihin?
Jätänkö kaiken siistin vauvakaman kauppojen hyllyille? pitääkö kaiken aina olla sitä tylsää ja samaa; tytöille punaista, pojille sinistä. Miksi mä en saa ostaa lapselleni Ramones-bodya, jos sellainen kerran on olemassa? Miksi mä en saa ostaa pojalleni pääkallotuttia, jos sellainen on olemassa? Olenko mä automaattisesti huono äiti, jos mä en ole tylsä? Mulle on muuten postissa tulossa sellanen vauvan paita, jossa lukee edessä "Smell my diaper". Katsotaas, mikä meteli siitä syntyy.

Mua myös aika rankasti kyrpii jokaikisellä äitiyteen-liittyvällä keskustelufoorumilla se, että niissä on jokaisessa meneillään "Kuka on paras äiti"-kilpailu. Ja kaikkien äitien lapset ja miehet on niiiiiin täydellisiä. Kun joku kirjoittaa, että heidän rakas pikku Erkki-Johanna on oppinut kävelemään tukea vasten, niin sieltä jostain ponkaisee esiin äiti, jonka oma pikku Seppo-Annikki on juossut jo maratonin kahteen kertaan ja ikääkin on plakkarissa saman verran, kuin Erkki-Johannalla, mitä Erkki-Johannan äiti on siis tehnyt väärin?

Mä olen todella onnellinen tuosta lapsesta. Musta on helvetin hienoa seurata, miten se kehittyy ja alkaa tajuamaan koko ajan enemmän ja enemmän asioita. Erehdypä menemään jollekin keskustelupalstalle kertomaan pieni ilon aiheesi, niin esiin astuu jonkin supervauvan superäiti ja kertoo, kuinka heidän ihmelapsensa on ehtinyt tekemään tuon samaisen asian jo moneen kertaan ja niin paljon paremmin. Ensimmäinen pianokonserttokin on jo sävelletty, ennekuin on edes opeteltu potalla käymään.

Mä meen nyt nukkumaan. Aamulla sitten herään siihen, kun poika kiljahtaa "äääääääää", eli "herää äiti", hymyilee ja saa mut hyvälle tuulelle jo ennen ekaa kahvikupillista:)
Öitä.

Ainii joo, toi äiti-tilitys EI koske Minnaa, sillä on jalat maassa ja järki päässä. Ainakin enimmissä määrin:D

Poika nukahti puoliltaöin ja mua ei väsytä yhtään. Nyt olis potentiaalista torkkumisaikaa n.5 tuntia, mutta missä v*tussa luuraa nukkumatti?!

Kävin tänään terveyskeskuksessa KÄVELLEN. V*ttu, että nyt särkee jalkoja ja polvet on turvoksissa. Mä oon ketterä ku sahapukki. Terveyskeskukseen ei oo pitkä matka, mutta mä oon niin rapakunnossa, etten oo ikinä näin paskassa kunnossa ollukaan. Tuo lapsen pykääminen tekee aika vaikeasti korjattavaa vahinkoa kropalle näköjään. Mutta täältä noustaan, perkele.

Huomenna olis Iljan a.k.a Larry Action-Devilin neuvola klo.12.30. Ajattelin pummia Burdonilta kyydin ihan pokalla. Miten on Miss Burdon? Jos tarjoon pizzat lähipäivinä, niin saiskos kyytiä?:D

Mutta eipä siinä vielä kaikki: terveyskeskuksen yhteydessä on sosiaalitoimisto ja sen edessä oli tänään surkein mielenosoitus v*ttu IKINÄ. Joku mummo ja varmaan hänen aikamiespoikansa olivat omin pikku kätösin askarrelleet-paskarrelleet keltaisesta kartongista iskulauseplakaatteja sossun seinään. Niihin oli lapsen käsialalla kirjoteltu kaikkea sensuuntasta ku "Sosiaalitoimenjohtaja käräjäoikeuteen". vattu, kun ei sattunu kamera mukaan, oli kyllä säälittävin mielenosoitus konsanaan, jumalauta kaks ihmistä. se mieskin oli sen näkösenä siellä, että on tainnu äitee pakottaa kesken työpäivän sinne plakaatteineen seisomaan saakeli tyhjän paikan merkiksi.

Toivottavasti he saivat asiansa menemään perille:D

Päänsäryt on kadonneet, kuin suolistokaasut isoon Pohjois-Afrikan hiekka-aavikkoon, kiitos fysioterapeuttini. Saat minulta joulukortin.

Panacodeja kuluu yksi päivässä, jos sitäkään.

Toisena asiana voisin mainita:

Vaniljakermajäätelö + rainbow-merkkinen omenakaneli-muromysli= jumalaton makunautinto. Kokeilkaa ihmiset. Nam.

Haluan kiikarit, joilla voin tiirailla molopää-kaahareiden rekisterikilpiä, urkkia osoitteet tietooni ja yön pimeinä tunteina "in the shadows" hiipailen puhkomaan renkaat kyseisistä menopeleistä. Pieni pintahionta hiekkapaperillakin kävi mielessä.
Te v*tun Runkqvistit ja Runkkebergit, jotka kaahailette Nummelan Prisman parkkipaikalla yötä myöten ja valvotatte mua ja mun poikaani, voisitte hypätä Hiidenveteen metallianturat nilkoissa, alkaa huumori loppumaan perkele.
Olis taas kirveelle töitä.


Viikon biisi on muuten Japanilaista punkkia, bändin nimeä koitan kaivaa muistini sopukoista vielä.....He laulavat suomeksi ja sanat menevät näin:
" Riha on murhaa, vitun murhaa-a-a-a-aaaaa,
älä syö eläimen rihaa! "

Jos joku muistaa bändin nimen, niin hihkaskaa, mä en nimittäin muista.

"Päivän raflaavin päiväkirja-otsikko"-palkinto menee Zuccalle.
Hän voitti muut kilpailijat rinnan mitalla otsikollaan " Microsoft voi imee mun MegaHardia". Onnea voittajalle!

Sitten asiaan:

Ellos postimyynti tuntuu olevan hanurista.
Tilasin kyseisestä kioskista vajaat pari viikkoa sitten sohvaani vihreän irtopäällisen sekä maailman loistavimmalle pienelle pojalleni kaksiosaisen vaateparren syksyn koleita ilmoja silmällä pitäen.

Noudan paketin postista, maksan postiennakolla 69 euroa. Kotona huomaan paketissa olevan vihreän sohvanpäällisen ja neljä kappaletta oransseja pöytätabletteja. Mikäli jälkitoimituksena ei tule kolmea rullaa roudarinteippiä, en ole ihan varma, miten nuo pöytätabletit pitävät poikani lämpimänä, kunhan syksy meidät yhyttää.

Ylipäätään noissa pöytätableteissa töksähtää pari asiaa:
-en ole tilannut niitä
-ne ovat kirkkaan oransseja
-jos ostan pöytätabletteja, niiden on paras olla ihan v*tun hienot, sillä mä en oransseista kangassuikaleista noin vain maksa 25 euroa.

Muistin Elloslaisten iloista työporukkaa katkeransuloisella sähköpostilla, siihen toivon saavani vastauksen mitä pikimmiten tai minun on käännyttävä "Asioita, joita vihaan"-yhteisön luotetun napalminkeittäjän, Kilpisen äpärän, puoleen tässä mieltäni askarruttavassa asiassa.

Toinen asiani ei vaivaa minua niin paljon, kuin tuo edellinen, mutta sanottakoon:

Pampers-vaippapaketti on ainoa pakkaus jopa vuosiin, joka aukeaa siitä kohtaa, missä lukee "avataan tästä". Tämän harvinaislaatuisen tilanteen inspiroimana aionkin huomenna ottaa rakkaan äitini digikameralla kuvan tuosta oikein avatusta pakkauksesta ja laitan kuvan piirongin päälle raameihin, tämä on näytettävä jälkipolvillekin.

Kolmas asia:

Poikani kastamaan tuleva pappi tänään sekoili kännykkänsä kanssa ja soitti minulle vahingossa etsien jotain Tuulaa. kerroin puhelusta äidilleni, joka siihen väliin kysäisi, että: "sanoitko sä sitten sille, että vittu täällä mitään Tuulaa oo?"
Hauska huomata, miten äitini luulee minun puhuttelevan pappeja sun muita piruntorjujia.

Siinä asiani tällä erää.
Yhtiömme kiittää ja hyvää yötä,
jeesus myötä,
kiitos tästä päivästä,
jahve.