Kun aurinko laskee, Pimeys herättää
Jotain niin pahaa, niin julmaa
Verta janoavaa
Pahat silmät kiiluu, on mätää liha sen
Verta sylkien nousee, matkan aloittaen
Nukkuu tivoli hiljaa, Pahuus nuku ei
Taas pirut Pellen valtaa, klovnin Helvetin
Läpi puiston Se kulkee, hiljaa nauraen
Alle ikkunan saapuu, siihen pysähtyen
Läpi lasin Se etsii, lihaa haistaen
Uinuu pienoiset hiljaa, hyvään uskoen
Niin viaton, niin puhdas
On sielu lapsien
Nukkuu tivoli hiljaa, Pahuus nuku ei
Taas pirut Pellen valtaa, klovnin Helvetin
Hiljaa ikkuna aukee, ruoste natise ei
Pehmeää kuin tuuli, askel Pahuuden
Hetken siinä seisoo, pientä katsoen
Ihon pehmeyden tuntee, siitä nauttien
Nukkuu tivoli hiljaa, Pahuus nuku ei
Taas pirut Pellen valtaa, tuskaa palvotaan
Halu suuri Sen valtaa, suu kuolaa valuen
Hampaat yössä kiiluu, lihaan iskien
Vain tuskan inahdus pieni
Pimeys peittää sen
Makaa lapsi hiljaa, kauas hiipuen
Hiljempaa kuin koskaan, verta vuotaen
Nukkuu tivoli hiljaa, Pahuus nuku ei
Synti Pelleen virtaa, klovniin Helvetin
Nyt uhria vaihtaa, aina voimistuen
Hiljaa Pelle nauraa, synti täyttää Sen
Pois kylläisenä kääntyy, hampaat louskuen
Suu virneeseen vääntyy, kieli verta lipoen
Läpi puiston Se kulkee, linnut laula ei
pihaan raihnaiseen saapuu
Tivolin vanhan, likaisen
Nukkuu tivoli hiljaa, Pahuus nuku ei
Taas pirut Pellen valtaa, klovnin Helvetin
Hiljaa silmänsä sulkee, vielä muistaen
Lihan niin tuoreen, niin maukkaan
Kasvot pienoisten
Sen hetken kun tuntee, himon suloisen
Vielä takaisin palaa, orja Pahuuden
Herää vielä, kun Sitä kutsuu, äänet Pimeyden