Ensinnäkin kiitos kaikille onnitteluista. Niin siinä siis kävi, että tyttö tahtoi ulos 21.12. Lapsivettä meni eka kerran 20.12 klo 16.15, ja tyttö oli maailmassa sit yöllä klo 2.36. Enkä saanu ees puudutuksia, kun anestesialääkärit oli jossai onnettomuustilanteessa auttamassa. Ja minä kun kerkesin jo kaikki vaatia/pyytää ja sit ei mittää saanu. Noh, onnistuhan se ilmanki, enkä nyt voi sannoo ettenkö lähtis vaikka heti uudelleen kokemaan saman. Supistukset oli kyllä ihan hirveät, tuntu et selkä räjähtää. Jos olis mahan puolella ollu myös, niin ei varmaa ois yhtä helppoa ollu. Voin vaan kuvitella mite palijo mahaan sattuu kun selkäänki otti jo noin palijo.. Onneks oon äitiinin tullu ja otin kivut vaan selkään.
Niin joo, antohan ne ilokaasua (sitä ei nykyää käytetä enää ks-ks), koska en voinu muuta saaha, mut ei se mittää auttanu. Vei se vähän keskittymiskykyä kun joutu keskittyy siihe hengittelyy, mut kivut pysy kyllä samana.
Eilen siis kotiuduttii tytön kanssa, ja ihan hyvin on tässä menny. Sairaalassa tyttö enimmäkseen valvoi yöllä ja melkeinpä nukkui päivät, mut kyl se nyt on nukkunu ihan hyvin koko yön. Ainoastaan herää klo tarkkuudella syömään, mut muuten nukkunu. Ite en osaa näköjää ennää nukkua, vissii sairaalassaolo pisti rytmin sekasi. Mä kyllä valvoinki synnytyksen jälkeen pari päivää, sit nukuin pari tuntia ja taas valvoin loppuyön. Että eipä siä sairaalas saanu nukuttua juuri ollenkaan.
Meinaa räkätautia tässä iskeä päälle, täytyy yrittää varoa ettei tytölle tulis.. Oikein yritti lämpöäki nostaa eilen.
Niin ja tytön syntymäpituus ja paino siis 48cm ja 3.1 kg.