On se aika kiva ku keskiviikkona äikän valmistavalla tunnilla meidät jaettiin ryhmään sisääntulojärjestyksen mukaan. Sitte ku vähän aikaa selitetään sanoja lapusta ni keskustelu siirtyy Taru Sormusten herraan ja siitä Harry Potteriin (siis mähän kuuntelin sivusta). Lopulta kaikki ympärillä huutaa erilaisia kirouksia, kuten:
"KIDUTU"
"karkotaseet"
"avada kedavra"
Mulla oli kyll vähän vaikee pitää pokkaa ja naamaa peruslukemilla. Ja sitten mua vähän pelotti se, et kokeeseen tulis sekä runo että novelli, mikä pitäis lukee ja vastata kysymyksiin. Lisäksi opettaja sanoi, ettei ne aukee ekalla kerralla. Voin kyll sanoo,et musta tuntu et runo aukeni mulle heti, enkä tosiaan ajatellu sitä lukemista siinä, mitä vastauksenannon mukaan oli pintapuolisena. Sit niitä kysymyksiä oli joku 10, mistä yks oli "tee moderni runo seuraavin ohjein. Ensimmäisessä säkeessä pitää olla toistoa. 2 säe, alkusointu." Sitten siinä oli yks ylppäreiden tehtävä liittyen Jotunin novelliin Untako lienee. Meidän piti pohtia avioliiton merkitystä 1900 -luvulla. Voitte varmaan arvata kellä loppu aika jälleen kesken. Sain kirjoitettua sen puoltoista sivua (hyvä oli 2 -sivua),mut kirjotinkin pienemmällä kuin yleensä. Otsikon jouduin jälleen kerran vain heittää jostain, mutta ainakin se liittyi olennaisesti mun tekstiini.
...onneks aika ei loppunut niin pahasti kuin matikassa torstaina. Istuin kokeessa 2 x 75 min ja sain tehtyä 4/7. Mut mä pääsin saliin vasta 10 yli,vaikka kokeen piti alkaa tasalta. Lisäks siellä oli kaikkee sählinkiä. Toivottavasti sit tein ne 4 tehtävää oikeesti hyvin ja oikein,et pääsin tosta kokeesta läpi. Meidän opettaja nimittäin sanoi et parempi tehdä pari laskua hyvin ja oikein, verrattuna et söhertäis nopeesti ne 7 laskua. Se oli oikeesti kiva opettaja, vaikka selittikin ohi aiheen. Tosi kannustava ja silleen, olin jo meinaan tän kurssin alussa miettinyt pitkän matikan lopettamista, mut sitte opettaja sano yhteisesti, et jos 1 vuonna saa matikasta esim. kutosia, niin se on jo oikein hyvin. (6,7,7)