Tupakointi, laihduttaminen, blaa blaa.
Asia yks: syödä saa kunhan syö nälkäänsä
Asia kaks: työnteko pitää kunnossa jos aika tai energia ei muuhun riitä
Asia kolme: tupakointi on paska tapa, mut jokasella on tapansa
Laihuusvouhotus on onneks pikkuhiljaa väistymässä sen tieltä, että ihmiset ymmärtää että terve on kaunis.
Ja terveenä ei pysy jos vaan makaa perseellään.
Mut on seki sitte taas yks helvetin risti, että aina sanotaan että kyllä liikunnalle löytyy aikaa.
Entä jos ei löydy? entä jos aikaa ei melkein oo löytyny edes kavereille tai normaalille olemiselle? entä jos ei todellakaan kiinnosta lähtee rehaamaan niissä väleissä ku aikaa on? Ja sitäpaitsi ku seisoo ja juoksentelee kahdeksan tuntia tiskin takana ni eiköhän siinäki joku kalori kulu.
Mut nyt mä lähden ulos. En siks että masu pienentyis, yks hailee. Vaan siks että haluun raitista ilmaa.
Jos ei kelpaa ni olkoon kelpaamatta. Terve mä olen ku pukki, selkäkipua ei lasketa.
Piimää ja banaania.
Mulla varmaan flippaa päästä ihan kohta.