Seisoskelin Viandenin linnassa ja kerroin nappulalle prinsseistä.
Huomasin miehen myhäilevän minulle viekkaasti. Hymyilin takaisin. Hän kysyi puhunko kenties englantia. Juttelimme mukavia.
Hänen täytyi jatkaa matkaa.
Hän jätti jälkeensä vihkosen, joka kertoi, kuinka voisin pelastua.
Tähdensin nappulalle, ettei prinssejä enää juurikaan ole.