Niin monta paikkaa hävitimme,
jotta ne unohtaisivat meidät,
jotta me unohtaisimme ne,
jotta silmät voisi sulkea.
Silti seison siinä pimeässä
ne karheat seinät muistavat
kuinka lopullisen askeleen myötä,
vajosin, murenin, pois