Uuujee! kouluakouluakoulua!
Tänään mulla oli ilo olla koulussa kahdeksasta viiteen. Ei sitte yhtään väsyttäny ku tulin kotiin, melkeen on tehny mieli tehä jotain niistä tän viikon aikana kirjotettavista kolmesta aineesta, esseestä, italian kirjotelmasta tai äikän tekstitaidonkokeesta. Eli aloin ylläripylläri suunnittelemaan tossa puoli tuntia sitten enkun ainetta joka olisi pitänyt perjantaina palauttaa. Onneksi se maikka tykkää musta. Vähän jäänyt vaan mysteeriksi että millon meinaan jaksaa/ehtiä kirjottaa noi kaikki. Pitänee olla reipas. On vaan vaikeaa olla reipas 8 tunnin koulupäivän jälkeen. Onneksi enää neljä koulupäivää ennen lomaa... jonka aikana pitäisi lukea ylppäreihin kun en ole nyt millään jaksanut ja aloittaa abikronikan taittaminen. Vähän nyt vituttaa että siihenkin lupauduin, mutta nyt on vähän myöhäistä alkaa ruikuttaa.
Musta on tosi outoa että ne asiat jotka mun sosiaalisessa elämässä vaivaa on muuttunu tosi paljon niistä mitä mulla ennen oli. En oikeasti olisi ikinä osannut kuvitella miettiväni joskus samalla tavalla kuin nykyään lähes päivittäin. Se on ehkä kuitenkin loppujen lopuksi ihan positiivista.
Oon myös miettiny kaikkia vanhoja juttuja vähän uudessa valossa. Se on vähän hassua miten oon ehkä ymmärtänyt asioita väärin ja ollut turhan kriittinen itseäni kohtaan. Olisi voinut asiat mennä aika eritavalla jos olisin sen aiemmin tajunnut. Vaan minkäs sitä huonolle itsetunnolle mahtaa. Loppujen lopuksi varmaan aika hyvä että on ollut niinkuin oli, koska se kaikki on tehnyt musta sen mitä mä nyt olen ja voisin olla aika erilainen joidenkin asioiden suhteen enkä ole varma olisiko se hyvä asia.
Miksköhän mä ees kirjotan tänne näitä, ehkä vähän turhaa.