IRC-Galleria

Ei se eilinen vielä jouluräyhään loppunut. Meni taas vähän omituiseksi, mut sanna ja eli on elossa eikä meikä saanu ees turpiin joten kaikki meni ehkä paremmin kuin välillä oisin veikannut.

joulu meni vähän mitä vittuu jouluko? ei oikeen fiilistä. Mitä nyt sattu muutama sukulainen käymään ja hyvää ruokaa. Lahjoja ei tullu ja mut pistettiin joulupukiksi mikä ei ollu kauhean kivaa. Mut katottiin mun itelleni lahjaks hankkima american history x joka oli taaskin hyvä ja niin.

Nyt pitäisi saada jotain oikeasti kivaa, esim. jouluräyhä.

Hehaa, mul on ollu täs alkuloma ehkä tosi kiva. Tästä ehkä suurin kiitos Elille ja Millalle, kyllä toki muillekin mutta teille erityisesti. Vaikka ootteki aika vammasia. Nyt toivon että loma jatkuu siistinä vielä. Ainakin paljon tovereita tavattavana :))

Nyt ehkä vähän mietteissä kun en ymmärrä ja haikeaus ja niin. Päästäni sekaisin nih.

Joulumieltä ei nyt kauheasti löydy, mutta ehkei se haittaa. Kuitenkin odotan että voin syödä huomenna itteni ähkyyn ja paastota sen jälkeen viikon. Se on mun joulun kohokohta.

Tänään kaupungilla tuli joku hare krishna puhumaan mulle:
-muistaksä mut?
-ööääwäö?
-me tavattiin entisessä elämässä. Ja ehkä tässäkin. (olin jo täs vaihees tosi myyty!!)
-...oke
-haluisiks sä tälläsiä kookospalloja?
-öm, joo, mut miks?
-Jos syöt nää sun sielu pelastuu.
-ai... Miks?
-Ne on krishnan siunaamaa ruokaa.
-okei.
-...ja ne maistuu tosi hyvälle.
-aika hyvä diili sit varmaan, sielu pelastuu ja maistuu viel hyvälle.




mun koira on ehkä maailman paras. Äippä teki marenkei, sit cora kävi syömäs sitä mössöö ja sen naama oli niin valkonen että oli ehkä aika ilmiselvä syyllinen.

Tää maailma ihmisineen tekee mut hulluks ja sotkee mun pään, mut tässä kaikessa on jotain älyttömän kiehtovaa. En luopuisi mistään.

Koitin kirjottaa eilisestä, mut meniki vaikeeks.

V A I N O H A R H A I S U U S

Okei, olin jonkin aikaa tosi hyvä, mut sit en enää ollutkaan. Oon kirjottanut Suomen EMU:un liittymisen vaikutuksista yhen sivun eikä aiheesta taida olla enempää sanottavaa, ellei sitten ala jaarittelemaan mutta sellanen ei kuulu mun tapoihin. Ainoa vaan että maikka kaipaa kolmea sivua. Tää ei oo edennyt varmaan puoleentoistatuntiin. Mut koska teit kiinnostaa niin vitusti voisin alkaa vaikka angstaamaan, perkele. Siitä kaikki random stalkkaajat innostuisivat ja hihittelisivät "hihiihihihihihi toi angstaa". Mut koska ei nyt ole varsinaista syytä angstata, mitä nyt kaipaan ihmisiä ihan liikaa kun oon ollu niin purkissa tän viikon, voisin olla kikseissä jutuista. Oon kikseissä koska huomenna pääsen näkemään ihmisiä. Oon vaan ehkä buukannut aika tosi täyteen kun niin paljon tyyppejä, tosi kivoi kyl mut nii kumminki. Ja tajusin että huomenna pitää joululahjoja käydä ostamassa. Sit oon kikseissä kun mun sisko muuttaa viikonloppuna suomeen ja tuo tullessaan koko omaisuutensa eli myös mun dvd:t ja kirjat ja ehkä levyjä en tiedä<3<3<3




voi vitsit nyt kyl oon vähän vainoharhanen. Vähän ku pienempänä. Hyi.

ARARARARARA. Vikaa koulujuttuu teen, pitkällä tääki. Ehk tunnin sisään voin alkaa lööbaa. Sit mua ei enää pysäytä mikään.

Liikaa tekemistä mut haluun lisää.

Voi alan olee tosi väsynyt asioihin, kouluun ja vähän ylipäätään. Pitäisi jaksaa tehdä kaikkea tehdä, mutta se on aika paljon vaadittu kahdeksan tunnin koulupäivän jälkeen. Oon nyt ollut kolme päivää itekseni kun oon kelannut että tekisin kaiken nopeasti pois alta niin voisin sitten nähdä kavereita koska kaipaan niin älyttömän kovasti seuraa ja mun kaverit on kuitenkin tosi kivojakin. Oon vaan niin kamalan saamaton mitä tulee koulujuttuihin, että en oo saanut tehtyä puoliakaan siitä mitä on pitänyt. Tässä tulee vaan vähän hulluksi, tänään ehkä pakko lähteä täältä vaikka ei kyllä pitäisi koska "#¤%&/()=?=)(/&%¤=TÅÄÖ_/985.

Tuntuu ihan koeviikolta, olisi kauheasti kivempaa tekemistä mutta päättää jäädä kotiin että pärjää koulussa ja sitten kumminkin keksii parempaa tekemistä. Tästä esimerkkinä se että EILEN ALOIN SIIVOAMAAN HUONETTANI (!?!?). Tosin aloitin kirjoituspöydästäni että siihen sai tietokoneen mahtumaan, jonka jälkeen huoneeni hallittu kaaos muuttui jossain määrin hallitsemattomaksi. Ja vähän siihen kirjoituspöytään se siivoaminen jäi, mitä nyt kirjahyllyyn koitin saada tilaa mikä osoittautui toivottomaksi. Kuitenkin, siivoaminen oli ihmeellinen kokemus. Löysin huoneestani mitä ihmeellisimpiä asioita vuosien varrelta. En ilmeisesti ollut järjestellyt tätä pöytää vähään aikaan.

Oon nyt ehkä vähän maassa. Kaikki on kai aika hyvin, mutta silti kaikki mitä mä oon nyt viime aikoina tehny viime aikoina tuntuu vähän merkityksettömältä. Vois nyt joku tulla ja sotkea kaiken niin että olisi sitten jotain minkä takia oikeasti nähdä vaivaa. Hedonismi on ehkä alkanut ekaa kertaa vaikuttaa hyvältä jutulta mun mielestä. Me vaan leijutaan täällä ja koitetaan pärjätä sen mukaan miten osataan ja koitetaan saada itselleen ja läheisille kivaa. Mulla on ollu ehkä jo pidempään pitkän tähtäimen jutut kunnossa, mutta pitäisi ehkä keskittyä enemmän siihen mitä on nyt. Siksi ehkä alkoholi. Tai kaakao kermavaahdolla. Eikun meenkin rapsuttamaan koiraa (se trimmattiin yks päivä ja näyttää siks tyhmältä) koska se tuli sanoo mulle moi.



Oho hiffasin et en oo hankkinu viel kenellekään joululahjoja.

Uuujee! kouluakouluakoulua!

Tänään mulla oli ilo olla koulussa kahdeksasta viiteen. Ei sitte yhtään väsyttäny ku tulin kotiin, melkeen on tehny mieli tehä jotain niistä tän viikon aikana kirjotettavista kolmesta aineesta, esseestä, italian kirjotelmasta tai äikän tekstitaidonkokeesta. Eli aloin ylläripylläri suunnittelemaan tossa puoli tuntia sitten enkun ainetta joka olisi pitänyt perjantaina palauttaa. Onneksi se maikka tykkää musta. Vähän jäänyt vaan mysteeriksi että millon meinaan jaksaa/ehtiä kirjottaa noi kaikki. Pitänee olla reipas. On vaan vaikeaa olla reipas 8 tunnin koulupäivän jälkeen. Onneksi enää neljä koulupäivää ennen lomaa... jonka aikana pitäisi lukea ylppäreihin kun en ole nyt millään jaksanut ja aloittaa abikronikan taittaminen. Vähän nyt vituttaa että siihenkin lupauduin, mutta nyt on vähän myöhäistä alkaa ruikuttaa.

Musta on tosi outoa että ne asiat jotka mun sosiaalisessa elämässä vaivaa on muuttunu tosi paljon niistä mitä mulla ennen oli. En oikeasti olisi ikinä osannut kuvitella miettiväni joskus samalla tavalla kuin nykyään lähes päivittäin. Se on ehkä kuitenkin loppujen lopuksi ihan positiivista.

Oon myös miettiny kaikkia vanhoja juttuja vähän uudessa valossa. Se on vähän hassua miten oon ehkä ymmärtänyt asioita väärin ja ollut turhan kriittinen itseäni kohtaan. Olisi voinut asiat mennä aika eritavalla jos olisin sen aiemmin tajunnut. Vaan minkäs sitä huonolle itsetunnolle mahtaa. Loppujen lopuksi varmaan aika hyvä että on ollut niinkuin oli, koska se kaikki on tehnyt musta sen mitä mä nyt olen ja voisin olla aika erilainen joidenkin asioiden suhteen enkä ole varma olisiko se hyvä asia.

Miksköhän mä ees kirjotan tänne näitä, ehkä vähän turhaa.