IRC-Galleria

Unirytmini taitaa olla menetetty lopullisesti...
Voisin odottaa nyt vain kehoni rappeutumista ja solujeni hajoamista...

Elämä on kummallista. Elämässä kaikki on tai ei ole. Nollia ja ykkösiä, kuten koneissakin...
Tänään olen iloinen, jopa onnellinen, mutta kuinka kauan? Sitä ei tiedä kukaan... ehkä päivän, ehkä puoli tuntia, mutta olen iloinen juuri nyt!!!

Luultavasti joku inisevä räkänokkainen amispelle lukee tekstiäni jossain vaiheessa ja inisee kuin itikka korvaani, mutta tätä kirjoittaessa kuuntelin surkeaa musiikkia ja olin onnellisuuden sokaisemassa mielentilassa, jolloinka sähköenergiset impulssit aivoissani eivät toimi aivan kuin pitäisi... jos ne koskaan edes ovat toimineet... HAPPY THIS YEAR!!!

Tulin juuri Bepopista ja heti kotiin päästyäni vaihdoin prosessorin tietokoneeseeni...

Miksi elää, jos ei elä itselleen?

Saatan syödä koiran muonaa parasta aikaa, koska ne näyttivät murojen kanssa samalta... ainakin koiralle maistuu! Miksi ei siis minullekkin :P