Älä tule meille, älä ikään, älä koskaan mene pois
tie meni teille, tie meni meille,
tienhaarat on eksyneille.
Ei sun passaa enää tulla, yhdeksikkään yöksi.
kun tämä tienoo sulle tuli tieksi tiettömäksi.
Laihan laista, kiven kovaa, jäädä oman onnen nojaan.
Ennen se rauta, läpi ruostuu, ennenkö vieraan tahtoo suostuu
Rakastit, niinkuin rikas köyhää,
rakastit, niinkuin ylpeä nöyrää,
rakastit, niinkuin syntinen pyhää,
rakastit... hyvästi..
Sinuun tuhlaan, tolkutonta ikävääni turhan päiten.
Sinuun tuhlaan, lieneekö tyhmyyttä jukuripäisen?
Kenen syli enää yli kevään kestää?
Tätä paloa, ei järki millään voi estää!
Kaikki tuntuu kulkevan ei kenenkään maata,
tähän olen väsynyt, en raaski, enkä enää mä saata..