Joskus vaan haluis lähteä.
Juosta kauas pois.
Eikä haluisi enään koskaan palata kotiin.
Ei enään kääntyisi edes vilkaisemaan taakseen.
Joskus vaan haluis jättää kaiken taakseen.
Kaiken paskan ja huonot muistot.
Kaikki ihmiset joihin ei olis ikinä pitäny tutustuu.
Ja jokaisen epäonnistumisen.
Jos joskus pystyisi olla onnellinen,
eikä tuntisi pelkoa tai surua.
Jos olisi turvapaikka, jossa kaikki olisi hyvin,
ja rauhallista niin voisi rauhoittua.
Ei kuulisi raivoamista.
Ei edes huutamista.
Eikä kiukuttelua.