Ja ikäväl on ikävä tapa sisältä ruoskia.
Välil mietin mitä jos tää päivä tulis,
Surisinko ja jos surisin kestäiskö ruumis.
Mut mä en pysty itkemään,
Mun on pakko pureskella tää vaik tää on liian sitkeetä.
Nyt muistan vaan hyvät muistot, huonot on haudattu, kaupattu pois
En tiedä miks, mut mul nauraa suu.
