väännän vaikka rautalangasta et mua ymmärtäisit,
odotan sua vaikka maailman loppuun asti,
jos aikaa olis vaan siihen asti
en välitä niistä ihmisistä jotka ei mua ymmärrä tai ymmärtäneet,
toivon vain et rakastat mua, niin sit mulla hyvin menee
en tarvi sulta kukkia, enkä kaulakoruja, tarvin vaan sun rakkauttas,
se antaa suojan muita vastaan
tykkään sun äänestäs ja sun ihanasta hymyst huulillas
niistä kertyy monenlaisii muistoja, nyt on jo liian vaikeeta,
mut niit on helppo muistella
muistan ku ensikerran me tavattiin
nää muistot kertyy päivä päivältä, kuinka paljon suo odotin,
tää on jäätävä
älä vie mun viimesii voimii mukanas
tartu mua kädestä, niin oot aina mun mukana
