KYLMÄN TÄHTI
Ihmisyys
Mistä se tulee, minne se katoaa?
Olla läsnä olematta elossa
Merkityksiä aamun hämärän alla.
Yksinäisyys
Huuhdottu loputon ihmisten virta
Kuinka tyhjä
ihminen voi olla?
Rakkaudettomat ovat hukkaan menneitä sanoja
sisäänpäin luhistuvia tähtiä
Onnelliset he, jotka taistelevat vastavirtaan
Jos satuttaa, ei voi parantaa
Tämä kylmyys jonka armoilla olemme
on vain tarpeeton varjo
haavoittunut taivas
Kivusta pelkoon
Pelosta eloon
Sinäkin voisit
herättää minut
Syleillä luottamus sieluni maille
Olla pimeys joka sarastaa, näkeekin näkyjä
Se ei ole suuri häpeä
katsoa hieman ohi
mennessämme toistemme läpi
Ymmärrys on merellä hetki
pilvet jotka huomaamatta vaihtavat puolta
Armahda sylisi rikki
Elä
Hehku kuin salama yössä
pimeydessä, joka sinut itseesi kaataa
KOMPLEKSIN SUUNTA
Yksinäisyydessä
sen loputtomassa hiljaisuudessa
kaikki
maailman linnut
lensivät avotuleen
Tuli pimeyden arkku
kolisi mielen hiekkaan
silmien väkinäisiin viivoihin
sydänlihan rintaan
Yksinäisyys on vain ovi
ja vedellä valta
Jos tekisin toisin
en koskaan olisi minä
Periaate elää
Rakkaudettomuus ei
VALTA
Tämä oikeus itsetuhoon
halu puuttua omasta elämästä
elämälle arvokas
annettu pois jo syntyessään
Miksi selittää
se syö itsensä läpi
kivistä ja sorasta synnyttää
vanhaa verta
katseissa
elää keskellä lupaus
syöpyy käsiin
meidän kaltaisiin