Sä olet hiljainen ja
kovin synkkä kun sut varjoissa nään
kesäisen yön yksinään
Me luodut toisillemme oltiin niin luulin kai
katkerana välttelet nyt katsettain
kovin synkkä kun sut varjoissa nään
kesäisen yön yksinään
Me luodut toisillemme oltiin niin luulin kai
katkerana välttelet nyt katsettain
Tän yhden viimeisen yön sulle antaa mä voin
huomaatko nyt katoavaa kaikki on.
Pian unohdat sinäkin toisen kanssa nää tiet kuljet ja me
hymyillään kun kohdataan
huomaatko nyt katoavaa kaikki on.
Pian unohdat sinäkin toisen kanssa nää tiet kuljet ja me
hymyillään kun kohdataan
Kaivata saa, katsoa saa
vaikka ei enää me tunnetakaan
vaikka ei enää me tunnetakaan