Mä en ole rasisti - mä vaan vihaan kaikkia manneja ja neekereitä.
En mä ole tyhmä - mä en vaan tiedä mistään mitään.
En mä ole homoseksuaali - mä vaan nussin oman sukupuoleni edustajia, kun panettaa.
En mä ole mikään uusnatsi - mun mielestä vaan Hitler ei tehnyt mitään väärää.
En mä narkkari ole - mä vaan käytän piriä koska alkoholi maistuu pahalle ja kannabiksesta en mene tarpeeksi sekaisin.
En minä mikään varas ole - mä vaan otan silloin tällöin rahaa työpaikan kassasta ja vien humalassa olevien ihmisten kännyköitä baarissa.
En mä ole huomiohuora - musta on vaan mukavaa keksiä juttuja siitä kuinka jokainen päivä on mulle tuskaa, ja haluaisin tappaa itseni.
Uusimmat blogimerkinnät
- Vittu 07.01.
- Minä 22.05.
- Pirkkavinkki 24.03.
- Faaraoheviä 24.02.
- Naurisnäätä (Latinaksi: Näätäpersee... 18.01.
- 7 19.12.
- Saatanallinen 16.12.
Blogi
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
7Perjantai 19.12.2008 00:16
SaatanallinenTiistai 16.12.2008 00:57
Minut on koko elämäni ajan kasvatettu kristillisiin arvoihin ja tapoihin. Jumala ohjasi minua jokaisessa liikkeessäni.
Eräänä kohtalokkaana päivänä kuitenkin Jumala ei luonut katsettaan minuun ja ajauduin harhapoluille. Silloin itse Saatana teki pesän turmeltumattomaan sydämeeni.
Pitkäaikainen ystäväni, jonka luona olin käynyt lapsesta pitäen sanoi kesken rauhallisen illanvieton että hänen perheensä ei ollut koskaan uskonut Kaikkivaltiaan Jumalan oppeihin. Tuo minulle niin kallis ystävä oli ateisti - Saatananpalvoja. Hän kuitenkin uskoi Saatanan lisäksi myös toiseen epäjumalaan; Huumeista kamalimpaan: Kannabikseen.
Ystäväni vei minut kaapille jonka sisältä loimusi pirullinen valo. Kaapin ovien takaa paljastui tuo hirmuisa kasvi, jonka kukinnot tulisivat minut kiskomaan itsensä Saatanan kurimukseen.
Kokeilunhalu on ihmiskunnan suurimpia syntejä, johon myös minä ikuisena syntisenä tulin lankeamaan. Ystäväni ojensi minulle tuon tupakalta näyttävän syntikääryleen. Olin juonut sinä iltana jo 12 pulloa Jumalan hyväksymää mallasta ja tupakkaakin olin jo monta vuotta poltellut, kuten moni Jumalaa tunnustavasta suvustani ja luulin tuota ystäväni ojentamaa vain tupakaksi myös.
Kun olin puolet siitä oudonmakuisesta tupakastani polttanut, huomasin ettei se ollutkaan tätä samaa turvallista tupakkaa, vaan syntiä: Hassista. Heitin sen heti tajuttuani pois ja aloin huutaa ystävälleni tämän Saatanan aineen vaikutuksesta johtuen. Alkoholilla ei ollut vaikutusta seuraaviin tapahtumiin. Sehän on kuitenkin Jumalan hyväksymää. Saatananpalvoja ystävänihän ei ollut koskaan alkoholista välittänyt, eikä ollut silloinkaan nauttinut ollenkaan alkoholia.
Löin ystävääni keskelle hänen saatanallisen punaisia silmiään. Sitten löin toisen kerran, ja kolmannen. Riepottelin ennen minulle niin rakasta ystävääni ympäri huonetta kannabiksen vaikutuksen alaisena. Tämän jälkeen Jumala katkaisi muistini suojellakseen minua.
Aamulla herätessäni isäni autosta - puuhun törmänneenä, en muistanut muuta kuin kirjoittamani. Entinen ystäväni oli joutunut sairaalaan minun sairasmielisten tekojeni takia. Tähän syypää oli vain ja ainoastaan kannabis.
En ole ollut silloiseen ystävääni yhteyksissä koska hän ei halunnut ottaa vastaan Jumalaa kaikista minun suostutteluistani huolimatta. Kaikkia en voi pelastaa.
Eräänä kohtalokkaana päivänä kuitenkin Jumala ei luonut katsettaan minuun ja ajauduin harhapoluille. Silloin itse Saatana teki pesän turmeltumattomaan sydämeeni.
Pitkäaikainen ystäväni, jonka luona olin käynyt lapsesta pitäen sanoi kesken rauhallisen illanvieton että hänen perheensä ei ollut koskaan uskonut Kaikkivaltiaan Jumalan oppeihin. Tuo minulle niin kallis ystävä oli ateisti - Saatananpalvoja. Hän kuitenkin uskoi Saatanan lisäksi myös toiseen epäjumalaan; Huumeista kamalimpaan: Kannabikseen.
Ystäväni vei minut kaapille jonka sisältä loimusi pirullinen valo. Kaapin ovien takaa paljastui tuo hirmuisa kasvi, jonka kukinnot tulisivat minut kiskomaan itsensä Saatanan kurimukseen.
Kokeilunhalu on ihmiskunnan suurimpia syntejä, johon myös minä ikuisena syntisenä tulin lankeamaan. Ystäväni ojensi minulle tuon tupakalta näyttävän syntikääryleen. Olin juonut sinä iltana jo 12 pulloa Jumalan hyväksymää mallasta ja tupakkaakin olin jo monta vuotta poltellut, kuten moni Jumalaa tunnustavasta suvustani ja luulin tuota ystäväni ojentamaa vain tupakaksi myös.
Kun olin puolet siitä oudonmakuisesta tupakastani polttanut, huomasin ettei se ollutkaan tätä samaa turvallista tupakkaa, vaan syntiä: Hassista. Heitin sen heti tajuttuani pois ja aloin huutaa ystävälleni tämän Saatanan aineen vaikutuksesta johtuen. Alkoholilla ei ollut vaikutusta seuraaviin tapahtumiin. Sehän on kuitenkin Jumalan hyväksymää. Saatananpalvoja ystävänihän ei ollut koskaan alkoholista välittänyt, eikä ollut silloinkaan nauttinut ollenkaan alkoholia.
Löin ystävääni keskelle hänen saatanallisen punaisia silmiään. Sitten löin toisen kerran, ja kolmannen. Riepottelin ennen minulle niin rakasta ystävääni ympäri huonetta kannabiksen vaikutuksen alaisena. Tämän jälkeen Jumala katkaisi muistini suojellakseen minua.
Aamulla herätessäni isäni autosta - puuhun törmänneenä, en muistanut muuta kuin kirjoittamani. Entinen ystäväni oli joutunut sairaalaan minun sairasmielisten tekojeni takia. Tähän syypää oli vain ja ainoastaan kannabis.
En ole ollut silloiseen ystävääni yhteyksissä koska hän ei halunnut ottaa vastaan Jumalaa kaikista minun suostutteluistani huolimatta. Kaikkia en voi pelastaa.
« Uudemmat
-
Vanhemmat »