Syyskuinen kesäilta
Istun rantakalliolle,
Enkä tiedä mitä tahtoisin sanoa
Linnut laulain taivaan alla
Niillä ei oo paha olla,
Koska ne ovat niin viattomia
Kun mä istun siinä saunan lauteilla
Ja tuijotan sitä samaa vanhaa lankkua,
Enkä tiedä mitä sanoa mä osaa mitä en
Mut sen mä tiedän: en oo paha ihminen
Jos sä tiedät mikä oot
Ja luotat omaan kohtaloos,
Niin älä koskaan ota omaa, jollet anna sitä pois
Kerran, toisen, kolmannenkin
Usva laskee alle penkin
Muttet tiedä miksei kaikki tapahdu
Kun mä istun siinä saunan lauteilla
Ja tuijotan sitä samaa vanhaa lankkua,
Enkä tiedä mitä sanoa mä osaa mitä en
Mut sen mä tiedän: en oo paha ihminen
Vieläkin mä istun tässä
Enkä ole rämpimässä
Kohti sitä tavoiteltua mammonaa
Kuusen katveen alla kaarna
Se ei ole mikään saarna
Hyvä ihminen vain tietää mitä se on
Kun mä istun siinä saunan lauteilla
Ja tuijotan sitä samaa vanhaa lankkua,
Enkä tiedä mitä sanoa mä osaa mitä en
Mut sen mä tiedän: en oo paha ihminen