Heips, täällä sitä taas kirjoitellaan. Ajattelin kertoa hieman omasta juhannuksenvietostani, kaikki kun tuntuvat kertovan päiväkirjoissaan siitä kuinka kukakin örvelsi ties kuinka kovassa kännissä ja ties missä festivaaleilla ja ties kenen kanssa tai niin pois päin. Itse en nimittäin juo alkoholia tai käytä muitakaan päihteitä, enkä koskaan aiokaan! :))
Tosiaan tulin tuossa aiemmin päivällä vähän venähtäneestä juhannuksenvietosta Simosta, olimme siellä isäni Tarmon kanssa niinkuin asiaan kuuluu. Myös muita sukulaisiani oli paikalla - myös niitä joista en niin kovin pidä - ja hauskaa oli! Kyllä se juhannus sitten on hieno juhla, kokkoja ja juhannusperinteitä, muistittekos muuten kaikki sinkut (ja miksei epäluuloiset seurustelijatkin) laittaa 7 kukkaa tyynyn alle juhannusyönä? ;)
Hyvien säiden ansiosta pääsimme Tarmon kanssa kalastamaan heti aamutuimaan. Aamutuimaan todellakin, sillä kello soi meillä joka aamu 5:04. Tarmolla on aina tapana laittaa moisia herätysaikoja.. kuulemma tasaluvut ovat niin tylsiä! Outo heppu, mutta niinhän se on että pojasta polvi paranee.
Kuitenkin, kalasaalista tuli mukavasti! Tällä kertaa en ottanut kilomääriä muistiin kun se on vähän lapsellista, ehkä joidenkin mielestä jopa ylimielistäkin. Mutta pääsin omaan tavoitteeseeni, yli 10 kiloa kalaa! Tarmo kyllä kiskoi haukia minkä ehti, minä sain tyytyä särkiin ja säälittävän pieniin ahveniin. Tarmolla tosin oli paremmat vieheet.
Kalastuksen jälkeen palasimme mökille ja perkasimme lohet, joista valmistimme sitten illalla maukkaita aterioita koko porukalle. Oikeastaan pakko vähän mainostaa ja sanoa että tosiaan kokkikoulun käyneenä osaan loihtia lohesta lähes mitä vain, ottakaa yhteyttä jos tahdotte joskus maistiaisia. :))
Ei juhannuksesta sitten sen enempää, nyt olen siis kotona ja Tarmo on parhaillaan kaupassa hakemassa mustaa makkaraa, joka tietää sitä että kohta herkutellaan!
Terkkuja kaikille!
Ps. kuvassa ei ole Tarmo, enkä minä. En tunne kuvan henkilöä.