Minä, jonka sydän oli tuntikausia ollut pakahtumaisillaan,
käytin varhaisen aamun yksinäistä hetkeä hyväkseni
itkeäkseni katkerasti. Yllättäen pieni, karvainen pää työntyi
tyynyni takaa vasten kasvojani ja hieroi niitä hellästi korvillaan
ja kuonollaan siten pyyhkien vuolaina valuvat kyyneleeni.