Nyt se on ohi,
en tahdo kiusata itseäni,
en suakaan...
En thdo rakastaa varjoa,
et oo mulle läsnä,
et olemassakaan...
Olet vain unissa,
mielessä aamuisin kun herään...
En tahdo sydäntäni kivikkoon pudottaa,
varjo se ei ota kiinni kuitenkaan...
Pudotin jo liikaa,
satuttaviksi sirpaleiksi...
En tahdo satuttaa,
hukata enempää...
varjo se ei ota kiinni kuitenkaan,
odotan,
että varjosi katoaa...