Sanoitus syntyi kun tuli masentunut fiilis ja aloin miettimään kaikkea :)
Onko onnellisuus sitä että hymyilee,
Sitä että nauraa, vai onko se vaan että pääsee lepää rauhaan,
Suru se kaunein mutta vaarallisin asia,
se mielen tummentaa se miehen tuhoaa ja alas vajottaa kunnes on vain harmaata kuin olisin unessa.
Vituttaa ahdistaa ja masentaa mitäs muutakaan,
Olen joutunut jonkin aikaa elämääni yksin tallaamaan,
Ystävät yrittävät ja vihaajat välittävät,
Kaikki onko siis hyvin vai olenko onneni häviämässä iki pimeässä,
kuin ilma kuljen taas tämänkin päivän ja kuuntelen haukut kuuntelen kaiken,
miksi valitsin tieni niin vaikean,
tiedä en mitä pitäisi tehdä kai mä tästä nousen vielä ja kaikille näytän mikä mä olen ja mistä mä tulen,
ehkä vielä joskus elämän ilon jälleen tunnen mutta siihen asti yritän pysyä vahvana,
kipu sisälläni huutaa aina vaan sayonara
Maailma on yksi iso leikkikenttä,
Joskus hävitään joskus voitetaan,
Maahan kaadutaan mutta takaisin pyritään,
välillä tyritään välillä rukoillaan mutta loppujen lopuksi tämäkin elämä hävitään.
Olen kyllästynyt pelkäämään yksin jäämään,
mitä te haluatte multa kulta vai mammonaa vaiko esille tuoda mun tuskan maan,
elämäni on kuin valokuva-albumi,
hetken rikasta kunnes tyhjennän taskuni ja esille laitan huoleni,
mieleni syöverit ovat täynnä ajatuksia täynnä kirjoituksia mutta silti täysin mustat kiitos tuskat,
vituttaa kuin pientä oravaa kaidantien kulkijaa,
tämä sama oravanpyörä kaikkia tuhoaa ja tärkeimmät asiat laittaa unohtamaan, olisimpa edes valkea aave mutta sekin taitaa olla vain haave.
Maailma on yksi iso leikkikenttä,
Joskus hävitään joskus voitetaan,
Maahan kaadutaan mutta takaisin pyritään,
välillä tyritään välillä rukoillaan mutta loppujen lopuksi tämäkin elämä hävitään.