Olen tänään muistellut moneen otteeseen lukion ensimmäisellä luokalla käymääni luovan kirjoittamisen kurssia. Muun muassa kyseinen kirjoittamani (paitsi viimeinen säe on tietysti Väpän käsialaa) runo:
Hilpeä eukko pullia leipoo
nauraa iloisesti
lihava
vittu
Eikö olekin maailmanhistorian hienoin ja koskettavin runo? :))
edit: SIIS TÄÄLLÄ RATIKAN ALLA JÄLKEEN TIETTY!