IRC-Galleria

Nuori tyttö katsoo erilaisten ihmisten kuvia. Vastaan tulee nätti, hoikka tyttö. Sellainen
jota kaikki pojat ovat käyneet kommentoimassa: HOT! Oot sika nätti! Hottis beibe!
Tyttö katsoo kommentteja jotka koostuvat kavereiden kommenteista. Suurimmaksi osaksi.
Sitte hän jättää koneen hetkeksi siihen. Jospa minäkin saisin itsestäni noin nätin kuvan. Hän kävelee peilin eteen kamera kädessä. Sitten hän katsoo vartaloaan. Se ei ole kuin kuvan tytön vartalo. Ei laisinkaan. Tytön sielua vihlaisee. Miten hän on näin vääränlainen. Miksi tälläinen. Hän heittää kameran voimalla maahan ja valahtaa polvilleen. Painaa kasvot käsiinsä ja alkaa itkeä. Musta ei oo mihinkään. Oon näin vitun ruma ja lihava. En syö enää ikinä mitään. En ikinä. Vihaan itseäni!

Päivät kuluvat, tyttö ei syö. Päivittäin hän käy koneella katsomassa laihan tytön kuvia ja kävelee taas peilin eteen. Näin hän saa voimaa jatkaa seuraavaan päivään. Tyttö poistaa kaikki kuvansa albumista, paitsi yhden. Yhden jossa ei näy kunnolla kasvot, ei vartalo. Vain hiukset, ja kädet, kasvojen edessä. Tyttö sulkeutuu kuoreensa. Huone muuttuu hänen turvapaikakseen.

Useampi viikko on kulunut. Tyttöä paleltaa, hänen kätensä tärisevät hänen näppäillessään laihan tytön nimimerkkiä. Mikä se oli. Tyttö ei muista. Hän lyö pöytään ja kiroaa. Hän sammuttaa koneen ja menee peilin eteen. Hän huomaa kätensä. Mustelma on levinnyt tytön kämmeneen, siihen kohtaan minkä hän löi pöytään. Ei kai hän niin kovaa lyönyt.

Hän kävelee keittiöön jossa äiti katsoo tytärtään joka pikku hiljaa, askel askeleelta kallistuu eteen päin, lopulta vajoaa taas polvilleen ja kaatuu maahan, silmät suljettuna.

Tyttö herää, valkoista. Katto on valkoinen, peitto on valkoinen. Huone on tyhjä. Vain sänky, tuoli, pöytä. Tiputusteline. Käteen johtaa ohut läpinäkyvä putki. Tyttö katsoo peittoaan. Nyt hän ymmärtää. Peitto ei nouse kovinkaan paljoa sängyltä. Kuin sen alla ei olisi mitään. Tyttö tajuaa, itkee.


Ei verrata itseämme toisiin ihmisiin. Se mitä ihminen pitää sisällään, on todellisuudessa kauniimpaa mitä ulkopuolella. Se kaikista finnisin, likaisin tai lihavin ihminen, saattaa olla maailman ihanin ja rakastettavin ihminen mitä tulet ikinä tapaamaan. Ei arvostella ihmisiä sen perusteella miltä he näyttävät, mitä he kuuntelevat, mitä he lukevat. Me kaikki olemme kauniita, omalla täydellisellä tavallamme. Tässä maailmassa kaikki ovat prinsessoja, minun silmissäni.