Olipa kerran pienen pieni sokerihippunen.
Se tapasi elellä kaikessa rauhassa kotikylässään ja hengata kavereidensa kanssa.
Kuitenkin eräänä päivänä sokerin lähtiessä tapansa mukaan kavereitansa tapaamaan,
sattui tämä tapaamaan ihmeellisen hohkavan Kuumuuden.
- Kuten kaikki hyvin tiedämme, sokeri sulaa hyvin herkästi, mutta pieni sokerihippunen oli lumoutunut Kuumuudesta, eihän se aiemmin ollut tavannut mitään tämän kaltaista.
Uteliaisuus kasvoi ja sokerihippunen rapisi hiljallen kohti tätä suurta Hohdetta.
Kuumuus tuli lähemmäksi, ja rusketti pienen hippusen kasvot vallan tummiksi.
Sokerihippunen kuitenkin siristi silmiään ja lähestyi yhä vain,
sillä ei kyennyt vastustamaan omaa poltettaan,
jonka se sisällään tunsi.
Silloin, aivan lähellä, suuri Kuumuus käänsi kasvonsa pientä sokerihippusta kohden ja kuiskasi. Kolme sanaa vain se kuiskasi.
Ja sokerihippunen suli pois.
<3