Rakas päiväkirja,
minua ällöttää.
Kaikenlaisiin ihmisiin sitä tuleekin törmättyä bussissa.
Tänään tapasin miehen, joka söi korvavaikkua.
Ajatus johti toiseen ja huomasin, että olin päätynyt ajattelemaan miltä kyseisen herran asunto mahtoi näyttää. Siitä sitten siirryin ajattelemaan sitä punkkien määrää, jotka hänen vaatteissansa muhivat parhaillaan. Ja näin sieluni silmin kuinka ne punkit kävelivät hänen vaatteistaan kaksi penkkiriviä taaksepäin minun luo. Niinpä kysyin itseltäni; miksi vaivautua?
Miksi kuuraan, pesen, tamppaan, huuhdon ja jynssään jatkuvasti itseäni, vaatteitani ja asuntoa, kun vähemmälläkin pääsisi.