oon taas takasin kuvioissa. oon ollut nyt tasan 72 tuntia ja kuus minuuttia kotona.
ja tiistaina kouluun.
enkä edes tiedä mihin aikaan, mutta mitäpä tuosta.
mulla on silloin Rosanna taskussa mukana.
ja se on joku ehkä ihanin kaikista.
mull on ehkä sellanen jättiläis-ikävä. ja se päihittää mut kuusnolla.
oon ihan lamaantunut sen takia.
tuntuu vaan niin tappavalta, mut en mä siihen ennenkään ole kuollut.