OHA TEIT VITTU JO KAHEKSAN VUOTTA KATELTUKKI!
Ikävöimästä itseni yllätin,
Poikavuosien kavereita kaipailin.
Sitä yhtä hullua etenkin,
Niistä ainoota, jonka kanssa tappelin,
Ja sitä toista, joka kahvitunnilla
Kertoi nähneensä heinikossa kissapetoja.
Mul on tästä asti aikaa,
Muutama lantti mammonaa,
Mielin määrin kahvii ja tupakkaa.
Tästä asti aikaa
Sydän vasta puolillaan,
Mielin määrin kahvii ja tupakkaa.
