Muistatko vielä kun me nähtiin ekan kerran?
En muista tarkkaan kaikkee mutta muistan viel sen verran
Et heti ystävystyttiin ja meillä synkkas hyvin
Siitä kaikki käyntiin lähti kunnes sainkin sut mun syliin.
Kun ensimmäisen kerran sain pitää kädestäs kiinni niin tuntu sillä hetkel ku oisin leijaillu pilviin.
Mä katoin sua silmiin, annoit ensimmäisen suudelman.
Sain kokee sen rakkauden alkuhuuman uudestaan.
Se oli niin hieno tunne joka rinnassa sykki joka hetki, kaikki tunteet oli pinnassa, aina vaan kelasin sua kun istuin himassa.
Tekstasin sulle jotain kaunist joka iltana.
Se oli jännittävää ja samalla ihanaa.
Ja siloin tiesin ettei tätä kukaan voi pilata, ensirakkauden tavoin mun sydän rinnas hakkasi, joka ainoo kerta kun sut uudelleen tapasin.
kertosäe:
Pari sanaa rakkaudesta joskus sanottava on uudestaan
Kyyneleet valuu pettymyksen lampeen ja saa tunteet, katoamaan
Pari sanaa rakkaudesta joskus on sanottava uudestaan
Kyyneleet valuu pettymyksen lampeen ja saa tunteet, katoamaan
Mitä sitten kun unelmat palaa tuhkaksi, kaikki mitä toinen tekee koituukin vaan uhkaksi
Kauniit sanat sanotaan vaan tavan vuoksi, ja toisen käytös kyllästyttää niinku pakko ruotsi
Ja monet kerrat sanottiin mitä ei tarkotettu ja tunteet oli sillon jo kokonaan kadotettu
Ei meitä varotettu kuinka helppoo onkaan tämä rakkaus särkeä vajota pohjaan
Tiesin ettei eteenpäin tää tie enää vie yhtään
Mut kaikest huolimatta koitin sua vielä miellyttää
En tiennytkää et se vaan asioita pahensi
Olis ollu vaa molemmille parempi jos oltas myönnetty totuus muttei se iisii oo
Ku kavereilla meidän suhteest eri visio
Mä luotin että muuttuisit kai, pidit mua pellenä
Häpesin vaa kertoo tästä yhtään kellekkää
Pari sanaa rakkaudesta joskus on sanottava uudestaan
Kyyneleet valuu pettymyksen lampeen ja saa tunteet, katoamaan
Pari sanaa rakkaudesta joskus on sanottava uudestaan
Kyyneleet valuu pettymyksen lampeen ja saa tunteet, katoamaan
Tässä teille pari sanaa rakkaudesta
Kerron vaan kerran enkä jankkaa uudestaan
Se on vahvin tunne jotain ainutlaatuista ja tuntuu että elämä on vain kuin satua
Mut tunteet haihtuu aamulla ja vaihtuu takuulla.
Ei kestä ikuisesti se alkuhuuma
Mitä sitten teet jos lopuks sorrut kyyneliin liian myöhään tajuu et itse oli se typerin.
Mua sattuu kaikki ei oo enää niinkuin ennen mukaanluokittelee ikuisen onnen rakkauteen.
Ensisuudelma vaihdetaan mut ne unohtuu taas kun tapellaan
Kyyneleeni ympyröivät linnoi, pilviä.
Ne tuudittaa mut uneen itkien ne saa tän katkeruuden verkon repeämään.
Mä en haluu kestää tätä enempää, mä en haluu kestää tätä enempää, Mä en haluu kestää tätä enempää.