Jokin kamala tunne myllertää sisälläni, kiertäen veressäni ympäri kehoa, tuoden pahaa oloa varpaasta sormenpäihin. Myrkkyä suonissani. Oloni on jotenkin petetty, surullinen. Mitätön. En tiedä, valehtelitko silloin minulle, en tiedä valehteletko yhä. Tuijotanko kirkkain silmin valehteleviin silmiisi, luullen sinun olevan rehellinen minulle. Oletko edes itsellesi.? Vihaan tunnetta sekuntti sekunnilta enenmän ja enenmän. Tunne tekee minut melkein sairaaksi. Vitutus nousee ja laskee aallon tavoin. Milloin tunnen olevani kaunis, milloin tunnen olevani ruma. Olenko kuitenkin vain lelu ihmisille.? Että minut voi heittää syrjään tyhmin tekosyin kyllästymisen jälkeen.?
Menkää ihmiset vittuun. Vihaan teitä tällä hetkellä.