Se on huomen sit menoa.
Mut kauan tätä on nyt odoteltu, enkä ala kääntymään takaisin.
Ouluun heti aamusta, jännittää.
Huomen muhun laitetaan hiukan metallia.
Voi vittu jeesus. Pitäis oottaa, et voiko tätä solisluuta/olkapäätä ny korjata mitenkään, vai pitäkö tässä koko saatanan loppuelämä syödä särkylääkkeitä. Kiitoksia vaan niille, jotka käskee oottamaan ja elämään asian kanssa.
Noni, uudet lasit tuli sitten vihdoinkin ja nykyään ne sitten keikkuvat nenälläni. Ovat vähän hankalat, pelkään et törmään seiniin ku näissä on totuteltavaa.
Sain eilen kauan kaivatun uuden sängyn, se on iso ja siihen mahtuu nyt kyllä makailemaan. Mutta sinne kyllä tarvitsisi jonkun toisenkin, ku on niin yksinäistä semmosessa makailla yön pimeimpinä tunteina. :/