Ajoin sitten tänään elämäni ensimmäisen kolarin :( Aika pieni peräänajomut kuitenkin. Vauhtii oli ehkä 30. Kyydissä oli Sanna ja sen poika Eetu ja mun rakas Amanda. Kellekkään ei tapahtunu mitään tai no pääasia ettei mein pikkusille tapahtunu mitään. Tottakai ne hiukan pelästy, voi pikkuisia <3 Äidit sit hyssytteli ja sano ettei oo hätää. Isku ei ollu niin kova et airpäkit olis laennu. Mut pelästyttiin Sannan kan et pienil kävi jotain. ONNEKS ONNEKS ONNEKS ONNEKS EI<3