IRC-Galleria

kipua pelkää en siedän sitä tiedän sen
mutta kun katson sua mä olen poika hiljainen
kietoa tahdon sinut vällyihini nukkumaan
ettei sulle tulis kylmä enää milloinkaan

nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellot pientareet
nyt kaiken tummaa taustaa vasten nään

suru käy kysymättä lupaa pöytään istumaan
onko meistä toisiamme silmiin katsomaan
sinä oot pieni tyyö joka oottaa peläten
jätät mulle pitkän pitkän pitkän kaipauksen

nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellot pientareet
nyt kaiken tummaa taustaa vasten nään

kellot tehkää meille aikaa nyt
kuulkaa meidän pienet hyräilyt
rakastan sua tänään enemmän
kuin koskaan ennen sen nyt käsitän

Jos vielä saisin viettää aikaa kanssasi, haluaisin kuulla aamuisin askeleesi.
Kuunnella päivisin hyviä neuvojasi, kultaisia elämänohjeitasi.
Toivottaa iltaisin hyvää yötä sinulle, kertoa miten tärkeä olet minulle.
Koska tähän en enää mahdollisuutta saa, sydämeni rakkaita muistoja mukanaan kantaa.
Tiedän, että kuljet minun vierelläni, seuraat enkelin siipiesi kanssa ylläni.
Olet siellä parhaiden tähtien joukossa, kultareunaisten pilvien päällä odottamassa.

Isi <3

Syksyinen yö kun aamuun
raukes
tuli hiljaista, hiljaista
niin.
Eräs portti vain hiljaa
aukes ja
se iäksi suljettiin.

Sulle tän isä kirjoitan.
Mulla on ikävä kauhea.
En halunnut sun menevän.
Kaipaan sua joka päivä.
Jos saisin yhden toiveen
edes, toivoisin sut
takaisin.
Takaisin edes hetkeksi.
Halaisin pitkään, päästäisin
irti vasta kun olisi pakko.
Saat olla vielä ylpeä
minusta.
Isu ♥

On tyhjä torppa maja matala
Harmaat hirret veistäjäänsä ikävöi
Sisällä vahva tuoksu tupakan
Se syvää hiljaisuutta yksin isännöi

Voimalla sisun läpi elämän
Hän esteet raskaimmatkin eeltään raivasi
Antoi isä neuvon tärkeimmän
Työlläs lunastat oman arvosi

Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt
Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään
Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi
On kovin hiljaista työmiehen haudalla

Vaan loppuu voimat miehen vahvankin
Kun elon ilta mailleen laskeutuu
Muistomerkki arjen sankarin
Puinen risti alla koivupuun

Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt
Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään
Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi
On kovin hiljaista työmiehen haudalla

Ei paljon pyytänyt, ei ketään syyttänyt
Murheet piti sisällään, kivun oppi kestämään
Ei kiitoslaulut soi, ei herrat pokkuroi
On kovin hiljaista työmiehen haudalla

Mulla on niin kamalan kylmä ilman sua
Niin kylmä ettei sillä ole määrää
Ja mulla on niin kamalan kylmä ilman sua
Teinkö jotain väärää
Mulla on niin kylmä ilman sua

Mulla on niin kivinen tie ilman sua
Auki haavat sielusta se hiertää
Enkä siltä ulos pääse ilman sua
Ympyrää se kiertää
Kivinen on tieni ilman sua

Mulla on niin syvä vesi ilman sua
Virrat tummat minua ne ohjaa
Liian pahoja on sen pyörteet ilman sua
Ei jalat ota pohjaan
Syvä on se vesi ilman sua

Mulla on niin iso ikävä sua
Sade kylmä sisälleni hakkaa
Ja mulla on niin iso ikävä sua
Muu olemasta lakkaa
Ikävä on mulla ilman sua

Eikä mulla ole mitään ilman sua