IRC-Galleria

Inssi oli tänään ja kyllä vaan kortti tuli, vaikka epäilinkin sitä. :P

18v. :P

Hih, käytiinpäs tänään katsomassa iskän kanssa Laakkosella autoja. Pitäähän sitä sit olla oma peltilehmä kun saa kortin. ^^

Ajotunteja takana tosin vasta tasan yksi, mut ei tässä vielä mitään kiirettä ole.. 8D

Helteinen elokuinen iltapäivä. Lämpömittarissa elohopea kohoaa varjossakin +30 asteeseen. Mikä muu olisikaan tähän paahteeseen viilennykseksi parempi vaihtoehto kuin VESIHIIHTO.

Tänään sitten tulikin tuolla Pielisessä vedessä reilu 1,5 h vietettyä. Kokeiltiin siskon kanssa vuorotellen vesihiihtoa kaksilla suksilla. Susa kokeili hiihtää jo eilen kun vieraitakin oli, mutta minä pääsin kokeilemaan tänään hiihtoa ensimmäistä kertaa. Veneen käyttäjänä toimi iskä, joka itse esitteli vesihiihtotaitojaan tuossa muutama viikonloppu sitten. Hyvin muuten sujuikin lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. :)

Vesihiihdon kokeileminen jo sinänsä on oma elämyksensä. Sen voin sanoa, että laiturilta seurattuna homma näyttää paljon helpommalta kuin mitä se todellisuudessa on...

Ensinnäkin lähtöasento vedessä vaatii jo harjoittelua ja hyvää tasapainoa. Kokemuksen vahvalla rintaääneellä voin sanoa, että on vaikeaa kellua pinnalla tasapainossa pitäen jalkoja lähtöasennossa (eli sukset hieman pinnan yläpuolella pystyssä) pitäen kapulasta kiinni. ;D

Toiseksi lähtö ja pystyynpääseminen on ensikertalaiselle vaikeaa. Ensimmäinen kerta ja nykäisy jännittää. Nykäisy on voimakas ja kapula lipeää otteesta. Seuraavatkaan kokeilukerrat eivät tuota toivottua tulosta: sukset menevät väärään asentoon ja lähtevät irti jaloista, ote lipeää tai homma ei muuten vain suju. Useamman kerran hiihto meneekin pinnan alla hiihtämiseksi eli toisin sanoen hetken roikkumiseksi narun perässä. Pari kertaa pysyy narun perässä hetken pinnankin päällä, mutta pystyynpääseminen ei onnistu ja homma päätyy mahalleen kaatumiseen. :D

Kaiken kaikkiaan kokemus oli oikein mielenkiintoinen, vaikka hiihtäminen ei vielä sujunutkaan. :D Toiseksi jäin pikkusiskolle, joka illan päätteeksi hiihteli veneen perässä järvellä useamman kiekon laiturin edustalla. Minulle muistoiksi jäivät pari mustelmaa ja hieman kipeä jalka. Järvivettä meni myös pariin otteeseen henkeen, korviin ja nenään. :D

Mutta näin helpolla ei luovuteta, heti huomenna uudestaan. :P Vielä tämän kesän aikana olisi pystyssä tarkoitus oppia pysymään. Sitkeä harjoittelu ja yrittäminen (ainakin toivottavasti)palkitaan ja kohta tässä voikin suunnitelle hiihtoa jo yhdellä suksella... ;D

Hauskaa oli, kiitokset Hanskulle ja Paulalle & pojille :)

Ilmaiset sirkusliput tupsahtivat postilaatikkoon. o.O

Tänään siivoon vaatekaapin.

S.I.N.I.: Surullinen ja Ilahtunut Naimakone joka Ilakoi

Kärvistelin KAKSI KOKONAISTA VIIKKOA ilman nettiä, mutta nyt se toimii<333

Käytiin mummolassa.