Mikä siin on, et löydän itseni draaman keskeltä. Taas unelmat särkyy, kaikki menee paskaks hetkessä.
Isken nyrkin seinäst läpi, demonit ne ei täält hävii. Mä nään punast ja se taitaa olla veri meikän käsis.
Palataan alkuun, sä koitit ottaa kii, mä juoksin taas tahallaan karkuun.
Ku sun hippaleikeissäs kiinni nää samat kaavat, jalat käy niin nopee ettei mua ikinä palaan saada.
Jostain syystä hidastin, sait pidettyä kiinni, pitkäst aikaa hetken paikallaan,
Mikä siinä on, että sun piti mennä muuttumaan toisenlaiseks? Mikä siinä on?
En tiedä kuka muuttui, tää ei oo sitä mistä rauhan saan. Sotkin unelman ja painajaisen, siks mä laulan taas.
Heyo, meidän aika käy vähiin, se on kohtaloo. Sekotin mä taas unelman ja painajaisen, pinnan alta löysin toisenlaisen ihmisen.