IRC-Galleria

Love of my life, my soulmate
You're my best friend
Part of me like breathing
Now half of me is left

Don't know anything at all
Who am I to say you love me
I don't know anything at all
And who am I to say you need me

Color me blue I'm lost in you
Don't know why I'm still waiting
Many moons have come and gone
Don't know why I'm still searching

Don't know anything at all
And who am I to say you love me
I don't know anything at all
And who am I to say you need me

Hmmm hmmm mmm
Uhhh oohhh aahhh
Hooo aahhh ohh ohhh

Now you're a song I love to sing
Never thought it feels so free
Now I know what's meant to be
And that's okay with me

But who am I to say you love me
And who am I to say you need me
And who am I to say you love me

Mmmm hmmm

I don't know anything at all
And who am I to say you love me
I don't know anything at all
And who am I to say you need me
I don't know anything at all

I don't know anything at all
I don't know anything at all
I don't know anything at all

$$$$$$___$$$$__$$$$___$$___$$____$$$$$____$$____$$__ __$$____$$$$$$$$$$$$__$$___$$___$$___$$___$$____$$__ __$$_____$$$$$$$$$$___$$___$$__$$_____$$__$$____$$__ __$$______$$$$$$$$____$$___$$__$$_____$$__$$____$$__ __$$_______$$$$$$______$$_$$___$$_____$$__$$____$$__ __$$________$$$$_________$______$$___$$___$$____$$__
$$$$$$_______$$__________$_______$$$$$_____$$$$$$___

Lisää tämä päiväkirjaasi, jos rakastat edes yhtä ihmistä tässä maailmassa. Oli se seurustelukumppani, ystäväsi, kaverisi tai kuka muu vaan.

Muistan, kuinka ensi kerran sinua suutelin,
Ja kuinka paljon silloin pelkäsin.
Muistan, että sanoin sulle jotain kaunista.
Jotain, mitä halusinkin aina sanoa.
refrain:
Älä jätä minua.
Älä jätä, minä tarvitsen sinua.
Älä koskaan mene pois.
Älä koskaan mene pois.

Minä tahdoin rakastaa enemmän kuin koskaan.
Tahdoin antaa sulle kaiken, minkä voin.
Yritin olla hyvä ja ystävällinen.
Tahdoin, että tiedät, kuinka paljon välitän.

Älä jätä minua.
Älä jätä, minä tarvitsen sinua niin.
Älä koskaan mene pois.
Älä koskaan mene pois.

Sinä olit minulle kaikki, mitä tarvitsin.
Vain sinua aina kaipasin.
En elämältä silloin paljon muuta pyytänyt,
Kuin että saisin sinut aina pitää omanain.
Ja kun sä kadunkulmassa tänään suutelit toista,
Kysyin itseltäni, tää voiko olla totta?
Yritin olla hyvä ja ystävällinen.
Tahdoin, että tiedät kuinka paljon välitän.

Vaik oon unohtanu elävästi, tunnen silti eläväni
Elämästä kaikki lähti käsist niin ku tääkin
Ei vaa mikään voinu auttaa mua taas eteenpäinkin
En vaan löydä enään, kaikki hävii

Ei mikään pysty auttaan, kaikki tuntuu pahentavan
Nyt vaan pyydän jumalalta auta vielä kerran
En vaan pysty sanoon muuta kun et rakasta
Elämältä haluan kaiken, minkä saavutan

Niin paljon sanottavaa, niin paljon opittavaa
Elämä ottaa kaiken minkä itse siitä haluaa
Ei mikään auta taaskaan, pyydän apuu sulta
Mut kuka voiskaan auttaa yksinäistä pientä poikaa [x2]

Mä en nää mitään, mä en kuule mitään
Elämän valo hävinnyt ja mä en tiedä sitä
Toivo elämästä oli mulla silloin joskus
Nykyään aika menee enkä saa mistään lohtuu
Koita huutaa, mut ei sua kuulla
Ei mikään auta vaikka kuinka koitat huutaa
Askeleet horjuu, tie kapenee
Elämä loppuu, kaikki pimenee

En löydä itseäni, mun on pakko olla tässä
En löydä elämästä, mun on pakko olla täällä
Ei löydy vastausta kysymättä kertaakaasn
Mut miten löydän elämästä kaiken minkä haluan
En aijo periks antaa nyt mun on vaan pakko mennä
Hyvästi kaikille ja toivon että vielä nähdää

Niin paljon sanottavaa, niin paljon opittavaa
Elämä ottaa kaiken minkä itse siitä haluaa
Ei mikään auta taaskaan, pyydän apuu sulta
Mut kuka voiskaan auttaa yksinäistä pientä poikaa [x2]

päivä yksi, tyttö heräsi aamulla,
oli hiukset sekaisin, kasvot kuin haamulla,
eikä kadulla, näkynyt edelleenkään ystävää,
niinku ei ennenkää, eilinen elää taas tänää,

eikä hän halunnut enää koskaa kouluu, joutuu,
koska sattuu, kun toiset vain pahaa puhuu,
tyttö oli romantikko eikä tottunu maailmaan,
hän tiesi kuinka maailma jaksaa satuttaa,

taas, hän kuitenkin lähti kouluun kulkemaan,
yritti olla pienest ettei kukaan huomaisikaan,
hän oli hiljaa, joka ikisenä päivänä,
ettei paljastaisi oikeaa itseään,

eikä opettajat huomannu kuinka välillä,
tyttö itki kun sattui käytävillä, välkillä,
eikä millää, jaksanut siirtyy tuntiin uuteen,
kaikki ilo vaihtunu masentuneisuuteen,

kerto:
kukaan ei välittänyt,käsittänyt,
kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt, onnea,
johon ei ole koskaan voimaa,
kun sen tajuaa, ettei sitä saa,

päivä kaksi, tyttö sai nukkuu pidempään,
oli viikonloppu, uskalsi vähän hengittää,
mut oli vaikeeta olla hauskaa yksinään,
kun ei ystävää, ollut edelleenkään,

tyttö heti aamulla laittoi kädet ristiin,
rukoili voimaa taas yhden päivän selviytymistestiin,
ja tiesi et taivas on taas suljettu tänää,
häneltä, niin kuin jokaisena päivänä,

eikä yrittää jaksa jos ei koskaa onnistu,
tyttö tiesi sen ja entisestään lannistu,
hän tiesi ettei enää halunnut jatkaa, matkaa,
ja kirjoitti kirjeen ennen itsemurhaa, jossa luki

ei enää uni auta, väsymykseen,
eikä aamulla kello auta, herätykseen,

Tyttö pieni tulee koulusta taas kotionsa
Hän miettii että onneks koulupäivä ohi on taas
Ei tarvi katsella pilkkaavii kavereita
Hän katsoo peiliin seinälle punasii silmii peilaa
Ja pyyhkii kyyneleitä vannoo et se loppuu
"Oon kestäny tarpeeksi alan jo tottuun"
Tyttö pieni joka katsoo ulos ikkunasta
Huoneessansa silmiin tuijottaa vain jotain pikkulasta
Se on sen oma kuva joka takas tuijottaa
Ensimmäistä kertaa itsensä silmästä silmään kohtaa
Se tyttöö pelottaa mutta hän pysyy kylmänä
"Kkyl mä nää kuviot tiiän pidätsä mua tyhmänä?
Tyttö luulee että selvii pelkäl toiveunillansa"
koko yön pyörii sängys silti ilman unii taaskaan
Tyttö tajuu kuinka elämä lipuu sormien välistä
Kun pisin tikku vietiin ja tyttö sai lyhkäsimmän

kertosäe:
Liikaa unelmia tytöllä jotka eivät tullutkaan toteutumaan
Liikaa kyyneleitä valuttanut muttei tuska silti yhtään helpota
Liikaa muistoja on tytöllä joita jäi se kaipaamaan
Liikaa elämänsä aikana pieni tyttö joutunut on kokemaan

Kaupungin äänet hiljenee ja ilma lisää viilenee
Liikenne ulkon hiljenee ja saapuu bussi viimenen
Vain yksinäinen matkustaja poistuu takapenkiltä
Katselee ulos näkee miten puut varistaa lehtiä
Tuo tyttö takapenkin yksin luulee olevansa
Vaikka kaikki ollaan meistä tässä samas maailmassa
Yksin kävelee tyttö linja-autoasemalla
Korvalaput päässä eikä huomaa kuinka vasemmalta
Kaartaa auto lujaa kuski kännis ratis
Tyttö pieni yksinänsä on niin helppo saalis
Kuski tuskin ehtii edes itse huomatakkaa
Kuinka kohta päättyy tämän kauniin pienen tytön matka
Ei ehdi jarruttaakkaan tyttö pieni kääntää katseen
Näkee auton ja se iskee viattomaan lapseen
Kuski painaa jarrua mut tyttö yläasteen
Lentää tuulilasin kautta auton viereen maata vasten

kertosäe

Pieni tyttö joka usko enkeleihii
Joka toivo että enkelit sen poies veisi
Ja niihän tapahtuikin taivaassa nyt tyttö pieni
Miettii silti miksi päättyi lyhyeen sen tie niin
Nyt paha mieli jäi jokaiselle ystävälle
Joista ei koskaan kerennyt sanomaan ykskään hälle
Kuinka tärkee oli ja kuinka paljon välittää
Nyt hautaansa mukanaan sen tiedon joutuu hävittään
En pysty käsittään et kuinka paljon suruu
Joudutaan viel täällä kokeen ennenku joku puhuu
Ja kertoo tarinan tytöstä taivaas
Kuinka kohtalo voi viedä kaiken jättää kaipaan
Vaikka kuinka haluaisinkin en mä pysty käsittään
Et jos mä lähtisinkin jäiskö oikeest kukaa välittään
Sanat virtaa jälleen läpi pään
Jos lähen miten elämän värityskirjan loppuun värittää

kertosäe

Ei tää oo mikään blogi vaan päiväkirja saatana perkele ei oo totta oikeesti nää uudet muutokset on ihan kamalat!!!

En pääse läpi näist kokeista!!

-Heini- Hei kuule sara mennään käymään Sannalla, mennään sinne tällä kertaa puskan kautta.
-Sara- No ei varmana mennä se sattuu, ei me päästä siit läpi.
-Heini- No toinen levittää puskaa ja toinen menee sisään...
-Sara- REPSSSS!!!
-Heini- "tajuaa" REPPSSS!!!

Oli taas meilläki viisaat jutut jälleen kerran mut niinhän meil tuntuu aina olevan

REPSS!! <33