Viikonloppu lähellä minulle tärkeitä ihmisiä.
He ovat niin läsnä. Heidän kanssaan huomaan olevani oma itseni.
Heidän kanssaan löydän täyttymyksen.
Jumbo hedari taas päällä. Näitä alkaa tulla jo vähän liian usein...
Kirjoittelin muutaman runon aamusta. Aiheet ovat hieman ... hmm... lopullisia. Mitäköhän alitajuntani minulle taas viestittää.
Mutta toisaalta, saahan ajatuksilla aina leikitellä.
En tiedä, ehkä viikon päästä on taas kaikki toisin.
Ehkä kuukauden päästä olen jo vapaa.
"Rain beats me down
I cry for my sins and love
My blood runs to the ground
In the sky the moon feels pity for me"
Embraze - Sin, Love and the Devil