IRC-Galleria

Muistatko, kun meidän kädet suli toisiinsa yhdeksi möykyksi?
Lumi satoi kasvoille ja pyydystimme hiutaleita suuhun.
Yritettiin pyydystää samaa hiutaletta ja meidän huulet hipaisi toisiaan.
Meidän kädet puristui lujemmin yhteen ja meidän sydämmet hakkasivat samaa rytmiä.
Katseet kohtasivat ja muistettiin hetkeä aikaisemmin leikkineemme kotia.
Sinä iltana sä suutelit mua sieluun asti.

Muistatko kuinka lähdin saattamaan sua ja sulla ei ollutkaan avainta.
Oikeastaan sulla ei ollut kotiakaan, paitsi mun sydämessä.
Käveltiin takaisin Pohjolantielle ja lumi oli jo peittänyt meidän jäljet.
Naurujemme takaa pilkisti vakavuus, johon kumpikaan ei takertunut.
Päästessämme mun kotiovelle, meidät täytti lämpö ja kiitollisuus.
Sinä iltana, mun kodin ovi aukesi sulle ilman avainta.

Muistatko, kuinka valvottiin läpi yön ja naurettiin muiden kustannuksella.
Leikittiin mittareilla, jotka mittasivat meidän rohkeutta, jota sulla oli enemmän.
Päättäväisyyteni sai sut sulautumaan mun ajatuksiin ja olit samalla aallolla.
Sä et tiennyt piteleväsi avainta, joka sopisi oveen, jonka vain mä tiesin.
Halusin avata sen sulle, vaikka molemmat hieman epäröitiin.
Sinä iltana me oltiin yhtä.