Kyllä on tosi painostavaa elämä täällä.Monikaan ei ymmärrä, kuin vaikeeta on istua muiden käskyn alla.Mutta kaikeen tulee loppu aikanaan olen itse päättänyt ottaa loppun kaikkeen toivon vaan ettei tarvii taistella yhdenkään kanssa sen jälkeen...Ulkona oli aika lämmintä.Lumi aikas paljon taas sulanut .Tulis vaan kuivaa ja lämmintä.Olis helpompi tehdä asioita.Vois pukeutua vähinpiin vaatteisiin ....Kyllä aika moista menoa ja meininkiä tässä osoitteessa .Mutta kaikki loppuu aikanaan mikään ei ole ikuista .Maan ja taivaan alla--Sehän on tosi kuin vesi....Kellokaan ei ole kuin hiukan yli 7 vaihdan vaatteet kohta olen ja ihmettelen luen hiukan netissä raamatun paikkoja .Pakko vahvistaa omaa uskon tilaa...Mikään ei ole itsestään selvää täytyy itsekkin hiukan vaalia uskon elämäänsä...
Päivän Sana
13.02.23
Jumala on meille pelastuksen Jumala. Herra, Herra pelastaa kuolemasta. Ps. 68:21
Jokainen meistä kiirehtii kohti viimeistä rajaa. Aikaa ei voi pysäyttää vaikka haluaisi eikä kuolemaa kykene pakenemaan kuin aikansa. Vuodet vierivät kiihtyvään tahtiin – siltä iän karttuessa ainakin tuntuu. Kun kysyy vanhukselta vuosien kulusta, saa realistisen nä- kemyksen elämän lyhyydestä. Kuin kuihtuva ruoho se todellakin on, kellastuu alettuaan vasta viheriöidä. Elämän ymmärtää oikein vasta kuoleman vakavuuden edessä. Parhaat vuodet ovat monille niitä, jotka saadaan lisäaikana lahjaksi. Jumalan edessä elettäessä on mahdollista oppia arvioimaan aikaansa oikein. Oleellisista asioista tulee silloin tärkeimpiä ja ne kyetään erottamaan turhista. Oleellisinta on se, että Herra on pelastuksemme takaaja ja auttaa meidät yli kuoleman rajan. Kuolemasta tulee meille vain kevyt uni.