Eilen tuli sellainen ahdistava ja kummallinen olo, kuin joku olisi sitonut raajani kiinni narulla estäen minua liikkumasta. Stressi. Sekin vielä. Pitäisi saada nopeasti paljon rahaa kokoon yhden vanhemman tuki takanani työntämässä eteenpäin ja toisen vastustus edessäni pakottamassa palaamaan taaksepäin. Irgh.
Seuris, Kumpula-Huoppis, Seuris, Kontula... ei siitä sen enempää.
Olimme menossa kolmen ihmisen luokse kylään, mutta sen sijaan pyöräilimme metroreittiä edestakaisin viiden tunnin ajan. Keinuimme ja juttelimme ja söpöilimme ja hippailimme. <3 Soittelimme puheluita. Kiitos. Miksi jotkut ihmiset ovat niin kilttejä toisille? Ja toisten on niin vaikeaa ymmärtää...