IRC-Galleria

Sade ryöppyää ikkunalasiin sumentaen näkyvyyden, erottaen minut ulkopuolisesta: maailmasta, jossa jossain tiedän sen jonkun olevan. Kun sade hellittää, pisarat valuvat hitaasti alaspäin ja katoavat hetkeksi näkymättömiin käteni alle, vain tullakseen jälleen esiin ja jatkaakseen kilpajuoksuaan tiivisteen rajapintaan saakka. Ja juuri kun lasin sileä pinta alkaa kuivua, kirkastua, sumu laskeutuu hentona verkkona taivaasta ja kosteus tiivistyy, kastellen jälleen läpinäkyvän pystytason. En ikinä kykene havaitsemaan tarpeeksi selkeästi, tarpeeksi kauaksi, kokonaisvaltaisesti ja kattavasti, vaikka kuinka siristelisin silmiäni ja pyrkisin näkemään tuhruisen ruudun lävitse. Silloin tällöin näen tumman hahmon, joka lähestyy minua. Uskon, toivon. Siellä hän on, astumassa askel askeleelta lähemmäs, vain painaakseen pehmeän kämmensä oman käteni vastapuolelle, pelastaakseen minut. Mutta kun räpäytän silmiäni, on jälleen hiljaista ja yksinäistä. Kuulen vain pettyneen huokaukseni ja murskaavat ajatukset, jotka kiertävät kehää pääni sisällä. Elämää ei ole luotu minua varten, minut on luotu elämää varten.

Lakesh dala tanduridam, sin teng nesi kamish li kuirimo. Trimada gole konto zang vali, ulim ding, nazang hitoka dordidI. Jojo zang loon bulih, lalah, mezah tinko si zolah. Gojojo zang tritone digela lava. Ting. Zang tone lam kiki zola si digela bala. Dirom zang dala ohimasho si buli teslami. Okumesh. Takemakesh. Ju konto? Luamo.

Euroviisuvoitto kotiin ja lätkästä MM-pronssia. Iloitkaamme.

havahdun kuudelta
itken väsymyksestä
kävelen meoxiin horroksessa
siistin, ansaitsen
raahaudun kotiin
uinahdan päiväunille
pyöräilen meikkuun
maistan nauta-porkkana-peruna bonaa
tajuan miten kamalalta se maistuu
silittelen kissaa joka nukkuu sylissä
pyöräilen vesisateessa kotiin

..ja sitten räjähtää.
syön nuudelia
äitini istuu vieressä ja katselee minua vaaleanpunaisilla silmälaseilla
syön pelkkää nuudelia
äitini huutaa haukkuen ihmistä joka on minulle tärkeä
syön nuudelia nopeammin
ja yritän läimäistä vaaleanpunaiset rillit pois äidin naamalta
filosofoin
äitini puhuu itsensä pussiin, muttei lakkaa loukkaamasta
syön vieläkin nopeammin kyyneleet silmissä
olen hiljaa, alistuneena
äitini jatkaa valittavalla äänensävyllä
pyydän häntä lopettamaan
hän jatkaa
käsken lopettamaan
hän jatkaa
syön lautasen tyhjäksi ja poistun pöydästä kiittäen kireiden hampaideni välistä
asia loppuunkäsitelty. piste.
arvatenkin vain toistaiseksi

Vitutus(ko?)
Väsymys(kö?)
Heräsin tänään siivosti klo 5.40 lähteäkseni töihin. Vähän(kös) mur(meli). Eksyin vähän ja ajoin päättärille. Turhaa juoksentelua. Etsin kotiloita puutarhasta ja rakensin niille terraarioita. Gisela <3. Söin ja menin Koffariin etsimään muovikuulia. Jep(ulis). Kiisin koululle. Ei tuloksia. Kaupungille. Ostin kesämekon. Siinä se, jättäen minut kuolleena virumaan sänkyyn.

irgh. hih. elämä on. vanha juttu kyl. mut joo.
oon ollu töis, vahtimas niit pikkusia ihania nappisilmiä, hymysuita, vähän isompia "minä itte"jä, kolmannen perheen kauhukakaroita jne. jne. kaks viikkoo: 888 euroo. seuraavat kaks viikkoo toivon mukaan: yhteensä 1500 euroo. juu kyl se täst. sit en voi uskoo mikä onni ja autuus mua kohtas... siis sain mun vanhan rämäkoneen toimimaan kohtuullisesti. hidas se on mut siis nyt on taas kotona netti hei. eikä tarvinnu ees rupee vaihtelee tuulettimii. sit... mun piti yks päivä tonkii pölypalloi tai siis imurinpussii... sinne oli menny kolme palapelin palaa. hehee. suomi-lätkä on ok viihdyttävää ja pyöräilly oon. nukkuminen on parasta <3 jossei tapahdu mitään ei voi kertoo mistään. hei hienoo muuten, oon vaitiolovelvollinen, kuulostaa hyvältä mun mielestä (tai ehkä vaa kallonkutistajalta). mä en tykkää ku must on tullu ihme aamuvirkku. enpä muuta keksimälläkää keksi.

Olin... pahalla tuulella.
Tein... eväät.
Pyöräilin... Seurikseen.
Otin... vaatteita pois.
Uiskentelin... meressä.
Puhuin... mielenkiintoista kieltä.
Suunnittelin... taloa.
Pyöräilin... ilman kenkiä ja sukkia.
Siivosin... kolkkoja huoneita.
Leivoin... sämpylöitä.
Itkin... vähän.
Tulin... isälle, koska oli yksinäistä.

Eilen oltiin Seuriksessa. <3 <3 <3 Rannalla oli niin kuuma että oli pakko mennä mereen polskimaan. ^_^ Ja sitä tosiaan voi kutsua uimiseksi, se ei nimittäin ollut pelkästään kastautuminen ja kiireen vilkkaa juokseminen pois vedestä. Illalla piti syödä tacoja. Odotin paljon. En saanut mitään. En muuta, kuin että kaipaisin unohduspilleriä, niin ettei tarvitsisi muistaa eilistä iltaa ja tätä aamua. Onneksi ne unohtuvat pian kun lähden taas ulos lämpimään. Tein aamulla taas kookospalloja. <3

tiistai: etsin... töitätöitätöitätöitätöitä...prkl.

keskiviikko: koti-Huoppis-Hakis
Yksi keltavihreä, iso mustelma. Pari sinipunaista polvenkokoista. Muutama pienempi tummanharmaa siellä täällä. Kypärpäänkokoinen rupeutuma, haavoja polvissa ja kämmenissä. Niin siis... kaaduin pyörällä. Trickshot <3. Medi.

torstai: koti-Malmi-koti
MLL:n perehdytys. Ajanhukkaa. Samaa vanhaa asiaa. Kevään viimeinen Kotikatu. Yhyy. Erityisen yksinäinen ilta.

perjantai: koti-Huoppis, koti-Seuris-koti
Syötiin aamiaista. Värkättiin tietokoneen kanssa. Juteltiin. Käveltiin Katajanokalle.
Oltiin Seuriksessa ja avattiin beachi-kausi. Jesh. Tänään jatkoa sille. Tulomatkalla näimme valtavan, mustan savupilven kun makasiinit olivat roihahtaneet tuleen. Illalla kävelin vielä katsomaan. Ilmiliekit ja savua oli niin ettei eteensä tahtonut nähdä. Ihmiset katselivat kiinnostuneina. Niin minäkin. Savukylvyn jälkeen vesikylpyyn. <3

Äiti lähti eilen mökille. Siivosin ja järjestelin huoneen uudestaa. Iso tanssilattia. <3 Vapussa ei oo kyllä mitään jännää. Eilen oli tylsää... tänää oli tylsää.. blaah. Kävin kävelyl kyl ja näin paljon niitä valkolakkisii. Eipä muuta.