Sä oot kerran jo nähnyt, miten tää maailma romahtaa
Ja silti jostakin tuhkan seasta noussut ylös taas
Sä oot kerran jo luullut, ettet tuu koskaan toipumaan
Ja silti siinä sä kaikkien mukana huudat kovempaa
Niin mä voin luvata, et aina lopulta sä selviit mistä vaan
Sä oot kerran jo hiljaa elänyt niin kuin pyydetään
Ja tosi hienosti jaksoit sitäkin roolia esittää
Mut älä unohda, että nyt lopultakin on sun vuoro taas
Ja mä voin luvata, ettei se satuta, kun kaiken pudottaa
Jos mä vaa voisin, mä veisin sut kauas
Mut en mä voi tietää, mitä se sit auttas
Joskus vaan toivoo, et ois vaan me kaks tääl
Voitas olla yhes, ilman huolii
Mä nään meidät unissa ja tähdis, mutten tosielämässä
Sillä pakko välil kelaa, asioita tosielämästä
Katuun maalattui sydämii mä nään joka puolel
Vesi kaatuu välil niskaan, tuntuu et mä kuolen
Mut nuolet mun haavani joka kerta umpeen
Saat mut aina iloseks, haluun säilyttää tän tunteen
En voi tälle mitään, tää nyt vaan menee näin
Ystäväni näytit mulle suunnan eteenpäin
Ja mä oon taas vahva, pärjään vaik niskaani satais
Tsiigaan sua rakkaani ja siit voimii kerään
Sun asiossa pelkästään mä joka aamu herään