IRC-Galleria

Aika hassua on pitkästä aikaa pidellä ihan pientä ihmistä käsissään... Ja silti se tulee ihan luonnostaan. Uutta on vaan tuo kestovaippojen käyttö. Alkuun tuntui ihan omituiselta, kun vaippaa ei kääritäkkään tiukaksi paketiksi ja viskata roskiin vaan se heitetään pyykki koriin. En ole ihan tuota kokonaan sisäistänyt, mutta osaan jo vaihtaa sellaisenkin vaipan. =D

Harmittaa, kun otin kyllä kameran, mutta siinä onkin ihan tavan patterit sisällä... Eli en sitte lataakaan niitä. Pitänee ostaa ihan uudet ladattavat, niin ompahan tehokkaammat. On niin paljo kuvattavaa ja varsinkii kun tulee ne ristiäiset vielä. Toivottavasti tuolla muistikortilla on edes tilaa uusille kuville, kun en niitä sitte muistanu poistaa sieltä...

Enää viikko ja sitten nään taas oman kullan... Onkin ollu jo kova ikävä. Onneksi Jonna nukkuu minun vieressä nyt. Vaikka luulis, että on tottunu jo yksin nukkumaan tähän ikään mennessä, mutta ei. Kai sitä tulee vaativammaksi, kun saa enemmän.

On nälkä, enkä oo käyny koko aamuna vessassa... Mutta tuli outo mies tekemään lattiata keittiöön niin en uskalla mennä syömään... Ja se on ottanu vessan oven pois paikoiltaan niin en voi mennä vessaan. Pitää kai ottaa päikkärit kohta, että unohtuu tämmöset tarpeet... Jos vaan saa unta.

Omituista olla ilman koiria liikenteessä... Yleensä ne kuitenkii on aina mukana. Kissoista ei oo ollu huolissani, kun luotan, että äiti ne muistaa... Ja onneksi voi aina soittaa ja kysyä, että onhan se varmasti käynyt hoitamassa ne. Muistan kyllä yhden kerran, kun äiti oli luvannut käydä jotain tekemässä, mutta unohti sitten ihan kokonaan... Puhelimessa tuli onneksi puhe myös siitä, joten äiti tais lähtee yötä myöten käymään... =D

Voihan... Nyt täällä on jo semmonen metelikin, ettei taida tulla päikkäreistä mitään... =(