Heräsin...
Känny piipitti... Herätys...
Viimeinen työpäivä tälle vuodelle...
Kurotin sammuttamaan mekastuksen.
Raotin silmät ja olin yksin.
Nousin istumaan ja olin yksin.
...
Ei ketään.
Hetki venyi...
Ovi avautui ja kirkkaus sai otteen huoneesta.
Siristelin silmiäni nähdäkseni...
Siinä hän seisoi puku päällä.
Vai niin... Ja luulin olleeni yksin...
Sanoin jotain. Hän sanoi jotain.
Luulin, että olin yksin...
Sanoin taas jotain aamun möreällä äänelläni.
Hän oli ollut jo tunnin hereillä...
Kännykkä allkoi taas viiltävän piipityksensä...
Voihan torkku...!