Eilen se tapahtu... Miltei itkin, kun se tuhma setä haki pikku-ekkerini hoitoon... Vaikka ei kai se tuhma ollu oikeesti, kun vaan vähä inhottava sanoissaan... Kuulema koskaan ei välttämättä saada selville kuka lasin hajotti, mutta sehän on täysin väärin... Ei kukaan saa hojottaa toisen omaa ja kadota paikalta. Eihän vaikka?!?
Lasi on nyt ehjä...
Olen 150€ köyhempi... Tai olen vaan jättänyt syömättä sen verran...
Mikään ei tietenkään ole helppoa tässä elämässä, mutta eihän näin saa oikeasti tapahtua. Vaadin rangaistusta. Ehdottomasti! Ja jos olisi mahdollista niin henkisistä kärsimyksistä olis reilua antaa jonkun verran. ...
Ajatellaanpa tätäkin tapausta... Jollei hän olisi hajottanut lasia, en olisi joutunut olemaan viikkoa siinä tilassa... Ilman ruokaa, täysin hämmentyneenä ja tunnottomaksi asti kärsineenä.. Olisin voinut elää pientä toivottoman tylsää elämääni ja ajatella, että maailmassa on ehkä vähän toivoa ja oikeudenmukaisuutta.
Ehkä se oli se sysäys... Jospa olen huomannut sen... Tämä ei olekkaan sellaista elämää, joksi sitä luulin viattoman lapsellisena. Elämmekin maailmassa, jossa ei ole rajoja... Jos teet väärää, sinua ei voida tuomita, jos vain et jää kiinni... Salakavaluus voittaa viattomuuden...
Jos pysyn sisällä, ei kukaan voi minua satuttaa...
Jos tukahdutan sen lapsen sisälläni, ei kukaan pysty satuttamaan...
Jos hajoan, ei hattara päässäni pakota...
sannapanna, aivovamma
Uusimmat blogimerkinnät
- Aamusta päivä alkaa.... 04.03.
- Yhteisöjen update 15.02.
- Kaiken näköstä utelua. 03.02.
- [Ei aihetta] 25.01.
- Pakko pitkästä aikaa tämmöstä höpöt... 16.09.
- Vai, että ihan tosimies! 05.07.
- Liekkö oikeesti aikaa näille... 13.04.
- Tylsyyden tappamista... 28.02.
- Jottain ajanvietettä... 24.02.
- Että tämmöstä tähän aamuun 12.01.