Nukahtaminen oli kyllä työn ja tuskan takana... Kaikki oli ihan väärin. Oli liian kylmä, varsinkin jalat paleli... Ikkunasta paistoi katuvalo suoraan silmiin ja vaikka käänsi kylkeä, niin se tuntui valaisevcan koko huoneen... Tyynyjä oli liikaa/liian vähän/olivat muuten vaan ihan huonoja... Ja niin... Se tärkein puuttui.
Mutta sitten kun pääsi vihdoin uneen, tuntui kuin olisi vain kiitänyt unimaailman läpi. Kertaakaan pysähtymättä missään... Aamu tuli liian nopeasti. Ja kun minä ajattelin nukkua sen kaksi viikkoa putkeen... =D
Uusi yritys ensi yönä.